Miten varautua epävarmaan aikaan?

Ensin pandemia, sitten Ukrainan sota ja nyt inflaatio. Talouteen vaikuttavat myös asiat, jotka eivät ole lähtöisin taloudesta ja joita ei osattu ennakoida. Kuinka huolissaan pitää olla ja miten varautua epävarmuuden aikaan? Asiantuntijoilla on myös rauhoittavia vastauksia.

Uutiset inflaation kiihtymisestä, korkojen noususta, kohonneesta energian hinnasta ja yleisestä hintojen kallistumisesta ovat tänä keväänä huolestuttaneet. Jotakin tapahtuu. Kuluttaja näkee sen jo ruokakaupan laskussa, asumisessa ja liikenteen kustannuksissa.

Eurostatin ennakkotiedon mukaan Suomen vuosi-inflaatio eli tavaroiden ja palveluiden kallistuminen oli kivunnut toukokuussa jo 7,1 prosenttiin. Eurolla saa entistä vähemmän.

Uhkaako nyt taantuma tai tiukan talouden ajat? Suomen taloudessa menee vielä ihan kohtuullisen hyvin, arvioivat haastattelemamme asiantuntijat. Väliaikainen talouden hidastuminen on silti näkyvissä.

Pellervon taloustutkimus PTT arvioi, että ruoan hinta nousee tänä vuonna 11 prosenttia. Keskivertoperheen ruokalasku voi kasvaa yli 500 eurolla vuodessa. Asumisen kulut olivat huhtikuussa nousseet vuodentakaisesta liki kymmenen prosenttia, liikenteen hinnat 13 prosenttia. Jo muutenkin nousussa olleiden energiatuotteiden kallistuminen on seurausta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, samaten sota on kiihdyttänyt viljan ja öljykasvien hintojen nousua. Toisaalta esimerkiksi kahvi on kallistunut lähes 50 prosenttia, ja se taas johtuu pitkälti Brasilian sääoloista.

“Kotitalouksien näkökulmasta suurin ongelma on se, että hintojen nousu uhkaa syödä ostovoiman. Energian ja ruoan hinnat ovat nousseet, ja niin todennäköisesti jatkuu ainakin toistaiseksi”, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti.

Viimeaikaisissa inflaatioennusteissa odotetaan tyypillisesti, että ruoan ja energian hintojen nousu hidastuu merkittävästi ensi vuonna. Mäki-Fränti huomauttaa, että inflaatio on ollut viime vuosina liiankin vähäistä. Maltillinen, talouden reaalista kasvuvauhtia vastaava inflaatio on jopa tavoiteltava tilanne.

“Kuluttajien on syytä varautua ainakin siihen mahdollisuuteen, että inflaatio on vähän odotettua sitkeämpi.”

Inflaatio voi tehdä ikävää jälkeä tämän vuoden palkankorotuksille. Se saattaa Mäki-Fräntin mukaan syödä korotukset niin, että reaalipalkat ovat vaarassa supistua vuoden aikana.

“Jää nähtäväksi, kuinka pitkäaikainen ilmiö inflaatio on. Ennusteissa monet odottavat, että se olisi väliaikainen ja johtuisi lähinnä poikkeustilanteesta, energian ja raaka-aineiden hintojen noususta. Silloin ei myöskään jouduttaisi haitalliseen hinta-palkka-kierteeseen, mikä olisi hyvä asia”, Mäki-Fränti sanoo.

Palkat eivät pysy inflaation perässä

Euroalueella poikkeuksellinen korkotilanne on jatkunut pitkään. Kuluttajille se on tarkoittanut mukavan matalia korkoja.

“Matala korkotaso yhdistettynä matalaan talouskasvuun on pitänyt myös inflaation tehokkaasti kurissa. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa monet ovat alkaneet erheellisesti pitää nollakorkoympäristöä normaalina”, sanoo POP Pankki -ryhmään kuuluvan keskusluottolaitoksen, Bonum Pankin johtaja Timo Hulkko.

Euroalueella inflaation ennakoitiin kohonneen toukokuussa jo 8,1 prosenttiin eli korkeammalle kuin Suomessa. Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on kertonut olevansa huolissaan euroalueen inflaatiosta. EKP on tukenut taloutta matalilla ohjauskoroilla ja osto-ohjelmilla. Nyt keskuspankki ajaa osto-ohjelmiaan alas ja on viestittänyt nostavansa ohjauskorkoja syksyllä. Puheet korkojen noususta näkyvät jo pankeissa. Erilaiset korkosuojaukset ovat alkaneet kiinnostaa asuntolaina-asiakkaita.

“Vaikka inflaatiovauhdin odotetaan hidastuvan jatkossa, palkat eivät pysy inflaation perässä. Se johtaa siihen, että reaalisesti kuluttajien ostovoima heikkenee ainakin lyhyellä tähtäimellä”, Hulkko sanoo.

Hulkolla ei ole esittää pikaratkaisua kuluttajahintojen nousuun. “Kotitalouksien vaihtoehtona on lyhyellä aikavälillä vain sopeutuminen.”

Vaikein tilanne on kotitalouksilla, joiden talous on tiukoilla esimerkiksi liian suurten lainojen takia, ja niillä pienituloisilla, jotka ovat jo nipistäneet kulunsa minimiin.

Raha on tehokas ajuri

Varsinkin kustannusten nousut saavat ihmiset muuttamaan kulutustottumuksiaan. Kun energian hinta on korkealla, kuten nyt, markkinat reagoivat siihen, samoin yritykset ja myös kuluttajat.

“Silloin ryhdytään miettimään vaihtoehtoja, uusia energianlähteitä, energian säästämistä sekä uudenlaisten teknologioiden käyttöönottoa”, Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari sanoo.

Ei liene liioiteltua olettaa, että sota Ukrainassa ja Venäjä-pakotteet vain korostavat vihreän siirtymän tärkeyttä. Esimerkiksi sähkö- ja hybridiautojen kysyntä on jo vilkastunut.

“Viime vuosien kansantalouden ongelmat johtuvat nyt muusta kuin talouden sisäisistä asioista, siksi niiden vaikutukset voivat olla toisenlaisia”, Janne Huovari toteaa. Hän muistuttaa, että vaikka talous hidastuu, työllisyystilanne on vielä ihan hyvä. Kahdesta koronavuodesta on osalle kotitalouksista voinut jäädä säästöjä.

“Jos sota loppuu nopeasti, silloin varsinkin energian hinnat laskevat”, hän arvioi.

Talouden tapahtumien seuraaminen osa yrittäjän ammattitaitoa

Yrittäjiin inflaatio ja energian hinnannousu ovat osuneet kovaa. Elinkeinoelämän keskusliiton selvityksen mukaan yritysten luottamus laski maaliskuussa. Epävarmuus on suurta, mutta selvityksen mukaan ei yhtä suurta kuin koronakriisin alussa. Kustannusten nousu ja materiaalien saatavuus hankaloittavat erityisesti rakennusalaa.

“Viime vuodet ovat osoittaneet, että yrittäjille voi tulla eteen asioita, jotka ovat vaikeasti ennakoitavia”, toteaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Ukrainan kriisi voi johtaa kustannusten nousuun, inflaatiokehitys nostaa hintoja ja heikentää kuluttajien ostovoimaa. Venäjän reagointia Suomen Nato-hakemukseen ei voi ennustaa. Tulossa voi olla kyberhäirintää, joka voi vaikuttaa verkkopalveluihin ja yritysten maksuliikenteeseen. Yrittäjä voi varautua yritystoiminnan riskeihin tekemällä riskianalyysin, selvittämällä yrityksensä uhkat, niiden suuruudet ja merkitykset.

“Ensimmäinen keino selvitä on se, että yrityksellä on pelivaraa vaikeampia aikoja varten. Tärkeää on myös miettiä vaihtoehtoisia polkuja, jos päätie menee tukkoon,” Pentikäinen sanoo. Jos raaka-aineiden ja energian hinta nousee paljon, yrittäjällä olisi oltava rohkeutta viedä muutokset hintoihin.

“Sama koskee palveluiden hinnoittelua. Omasta osaamisesta pitää pyytää kelpo hinta. Kilpailun kautta selviää, milloin hintataso ei ole kohdallaan.”

Pentikäinen kannustaa yrittäjiä seuraamaan talouden tapahtumia edes jollakin tarkkuudella. Se kuuluu yrittäjän ammattitaitoon.

“Tärkeintä on pysyä perillä siitä, mitä omassa yrityksessä tapahtuu. Ennen kaikkea pitää seurata omaa kassavirtaa.”

Taloudelliset vastoinkäymiset ovat tulleet yrittäjille tutuiksi kahden viime vuoden aikana. Koronapandemia oli niin poikkeuksellinen tilanne, että valtio jakoi yritystukia parin miljardin verran. Se oli hyvä asia, mutta Pentikäinen toteaa, ettei liiketoimintaa voi rakentaa tukien varaan. Riskien yli yrittäjän pitää selvitä itse.

“Jos jossakin soditaan tai kustannukset nousevat, ei voida olettaa, että julkinen valta tulee aina apuun. Ne ovat liiketoiminnan riskejä, joihin yrittäjän pitää varautua”, Pentikäinen sanoo.

Tunnusluvut tutuiksi

Tunnistamalla taloudesta muutaman tunnusluvun pärjää hyvin. Ne auttavat ymmärtämään, mitä tapahtuu ja miten asiat vaikuttavat omaan elämään ja tilin saldoon. Suomen Pankin Petri Mäki-Fränti kehottaa seuraamaan inflaatiota eli kuluttajahintojen kallistumista. Se vaikuttaa korkoihin ja ostovoimaan ja tuntuu jokaisen kukkarossa.

Samoin työllisyysaste on hyvä luku seurata. Se kertoo ansiotyötä tekevien osuuden 15–64-vuotiaasta väestöstä. Nyt työllisyysaste on 72,5 prosenttia, lähes yhtä korkea kuin 1990-luvulla. BKT eli bruttokansantuote taas kuvaa elintason nousua tai laskua. Pellervon taloustutkimuksen ennusteen mukaan BKT kasvaa tänä vuonna vain 0,5 prosenttia.

Haastavilla ajoilla on oma tyypillinen ilmiönsä, sen mainitsee useampikin talouden ammattilainen: Kun epävarmuus ja riskit lisääntyvät, myös mahdollisuus odotettua positiivisempaan kehitykseen kasvaa.

Kirjoittaja: Sirkku Saariaho
Teksti on alun perin julkaistu Koivunlehdessä kesäkuussa 2022.