Kun Katariina Isola sai 11-vuotiaana neljä lemmikkitipua, hän ei edes haaveillut omasta kanalasta.
Haapajärvinen Katariina Isola toivoi lapsena lemmikiksi undulaatteja. Niiden sijaan vanhemmat hakivat naapurikunnasta neljä tipua: Jeminan, Jaminan, Rosalindan ja Linkkastiinan. Myöhemmin kanat saivat seurakseen kukon sekä hautomakoneen.
– Vuodessa kanojen määrä kasvoi jo kolmeenkymmeneen. Kun munia alkoi olla yli oman tarpeen, kiersin kauppaamassa niitä naapureille. Muutaman vuoden päästä kanoja oli tuplasti, eivätkä naapuritkaan pystyneet syömään kaikkia munia. Tuttavamme vinkkasivat silloin Oulun Reko-lähiruokaringistä, jonka Facebook-sivuille laitoin myynti-ilmoituksen, Katariina kertoo.
Munista tuli myyntimenestys, eivätkä tilan kanat ehtineet munia niin paljon kuin menekkiä olisi ollut. Varsinainen toimeentulo tilalla saatiin kuitenkin edelleen lypsylehmistä. Vuonna 2016 Isolat ostivat läheisen vanhan tilan, jossa oli pieni parsinavetta. Siitä remontoitiin tuhannen kanan kanala.
– Kysyntä Rekossa oli edelleen suurempaa kuin tarjonta. Päätimme panostaa kanalaan, ja luovuimme lehmistä seuraavana vuonna. Niiden tilalle tuli lisää kanoja.
Harvinaisempaa herkkua
Katariina aloitti lukion, mutta hän vaihtoi ammattikouluun, kun alkoi näyttää siltä, että kanalayrittäjyydestä on kokopäivätyöksi. Hän valmistui maaseutuyrittäjäksi viime vuonna.
Nyt Katariina on Katan kanala Oy:n toimitusjohtaja. Yrityksessä työskentelevät myös hänen vanhempansa Sanna ja Teemu Isola, jotka ovat yhtiön vähemmistöosakkaita. Tilalla on yksi ulkopuolinen työntekijä, joka auttaa peltotöissä ja teurastamossa. Munien lisäksi Katan kanala tuottaa kanan- ja kukonlihaa.
– Tavallisesti kukonpoikaset lopetetaan heti niiden kuoriuduttua. Totesimme kuitenkin, että kukonlihalle on kysyntää, joten aloimme kasvattaa niitä kanojen ohella. Kukot elävät omassa “kukkolassaan”, jossa ne saavat ulkoilla isossa ulkotarhassa. Myös kanat saavat kulkea vapaasti omissa oloissaan, liikkua ulkotarhoissa ja nukkua orsilla, Katariina kertoo.
Eettisyyttä arvostetaan
Tilalla huolehditaan tarkoin eläinten hyvinvoinnista. Kanojen ruokinnassa käytetään mahdollisimman paljon luomurehuja.
– On ollut mahtavaa nähdä, miten paljon ihmiset arvostavat eettisesti tuotettua lähiruokaa, Katariina iloitsee.
Kanalan tuotannosta noin 70 prosenttia menee kuluttajille lähiruokarinkien kautta. Kauimmillaan Katan pakettiauto paahtaa Iihin asti, noin 200 kilometrin päähän. Samoilla reissuilla Katariina vie munia Raaheen, Liminkaan, Ouluun ja Haukiputaalle.
– Lähiruokarinki on varmasti ollut pelastus monelle tilalle. Siinä ruoka menee tuottajalta suoraan kuluttajalle, ilman välikäsiä. Asiakkaat saavat tuoretta ja puhdasta lähiruokaa, ja yrittäjä puolestaan kelpo korvauksen tuotteestaan, hän sanoo.
Paikallinen tuki auttaa
Nykyään Katan kanalassa on noin 2 500 kanaa ja muutama sata kukkoa. Lähiruokaringin lisäksi munia riittää myyntiin lähikuntien kauppoihin, ja Katariina toimittaa Haapajärvellä munia myös suoraan koteihin.
– Meillä on paikkakunnan ainoa iso kanala, mistä on tietysti etua yritystoiminnan kannalta. Iso merkitys on myös sillä, millaiset paikalliset olosuhteet yrittäjälle on tarjolla. Mielestäni Haapajärvellä on oikein hyvä elää ja yrittää.
Hyvin tehdystä työstä kertovat myös huomionosoitukset. Limingan Reko-lähiruokaryhmän jäsenet äänestivät Katan kanalan vuoden 2017 tuottajaksi. Samana vuonna hänet palkittiin Vuoden haapajärvisenä.
Katariina näkee, että paikallinen tuki talousasioissa tuo yrittäjälle turvaa ja luottamusta tulevaan. On tärkeää, että raha-asioissa voi kääntyä sellaisen tahon puoleen, joka on aidosti paikallinen ja tuntee ympäristön, jossa yrittäjä toimii.
– Siirryimme joitakin vuosia sitten POP Pankin asiakkaaksi, koska olimme kuulleet siitä paljon positiivista. Olemme olleet tyytyväisiä palveluun ja olemme myös saaneet tukea mieltä askarruttavissa asioissa. Reisjärven POP Pankilla on oma konttori täällä Haapajärvellä, joten asiointi on helppoa.
POP Koivunlehti 1/2020
Teksti: Juho Heikkinen
Kuvat: Päivi Karjalainen
