POP Pankkikeskus osk:n säännöt

Hyväksytty osuuskunnan kokouksessa 25.11.2022

1 § Toiminimi ja kotipaikka

Osuuskunnan nimi on POP Pankkikeskus osk ja sen kotipaikka on Helsinki.

2 § Osuuskunnan tarkoitus ja toimiala

Osuuskunnan (jäljempänä keskusyhteisö) tarkoituksena on talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain mukaisena POP Pankki –ryhmän keskusyhteisönä edistää ja tukea tasapuolisesti jäsenluottolaitostensa, muiden POP Pankki –ryhmään kuuluvien yritysten ja yhteisöjen sekä koko POP Pankki -ryhmän kehitystä ja yhteistoimintaa. Tässä tarkoituksessa keskusyhteisö ohjaa POP Pankki –ryhmän keskitettyjä palveluita, kehittää POP Pankki –ryhmän liiketoimintaa, huolehtii POP Pankki –ryhmän strategisesta ohjauksesta ja edunvalvonnasta, hoitaa yhteenliittymän keskusyhteisölle kuuluvat ohjausja valvontatehtävät sekä toimii POP Pankki –ryhmän strategisena omistusyhteisönä.

POP Pankki –ryhmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, jonka muodostaa 3. pykälässä todettu osuuspankkien yhteenliittymä . Keskusyhteisö saa tarjota yhteenliittymään kuuluvien yritysten tarvitsemia palveluita, omistaa osakkeita ja osuuksia yhteenliittymään kuuluvissa yrityksissä ja harjoittaa muuta yhteenliittymän kannalta perusteltua sijoitustoimintaa. Keskusyhteisö ei saa harjoittaa merkittävässä määrin muuta liiketoimintaa.

Keskusyhteisö voi järjestää palvelunsa myös tytäryhtiöiden tai muiden yritysten avulla. Valvoessaan jäsentensä etua keskusyhteisö voi tehdä sopimuksia jäsenten puolesta
niiden yhteiseen lukuun hallintoneuvoston vahvistamien periaatteiden mukaan.

3 § Osuuspankkien yhteenliittymä, keskinäinen vastuu, ohjaus ja valvonta

Yhteenliittymän muodostavat keskusyhteisö, keskusyhteisön konsolidointiryhmään kuuluvat yritykset, jäsenluottolaitokset, jäsenluottolaitosten konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä mainitut yhteisöt yhdessä omistavat yli puolet. POP Pankkikeskus osk toimii yhteenliittymän keskusyhteisönä.

Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja sitoumuksista talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain mukaisesti. Keskusyhteisön jäsenillä on keskusyhteisön selvitystilassa ja konkurssissa osuuskuntalaissa tarkoitettu rajaton lisämaksuvelvollisuus, jonka määräytymisperusteena
on jäsenluottolaitoksen viimeksi vahvistetun taseen loppusumma.

Keskusyhteisöllä on talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain mukaisesti velvollisuus valvoa jäsenluottolaitosten toimintaa ja antaa niille niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi ohjeita riskienhallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta, sekä antaa ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa.

Keskusyhteisöllä on oikeus vahvistaa jäsenluottolaitoksille yleisiä toimintaperiaatteita noudatettavaksi näiden yhteenliittymän kannalta merkittävässä toiminnassa.

Keskusyhteisö ei saa antaa talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain 21 ja 23 §:ssä tarkoitettuja suostumuksia sellaiselle jäsenluottolaitokselle, joka on laiminlyönyt noudattaa keskusyhteisön talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain 17 §:n nojalla antamia
ohjeita, jos laiminlyönti ei ole vähäinen.

Keskusyhteisön suorittaessa talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa tarkoitettua valvontatehtävää sen oikeuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään Finanssivalvonnan koollekutsumis- ja läsnäolo-oikeudesta, sen asettamasta asiamiehestä sekä tarkastus- ja tiedonsaantioikeudesta.

Keskusyhteisö ei saa antaessaan ohjeita, suorittaessaan valvontaa tai muuten hoitaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviään asettaa yhteenliittymään kuuluvia yrityksiä
keskenään eriarvoiseen asemaan ilman perusteltua syytä.

4 § Jäseneksi ottaminen, jäsenen ero ja erottaminen

Keskusyhteisön jäseninä voivat olla luottolaitokset, joiden säännöt tai yhtiöjärjestys vastaavat mitä talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa säädetään, ja joiden
säännöt tai yhtiöjärjestyksen keskusyhteisö on hyväksynyt. Jäseneksi ottamisesta päättää hallintoneuvosto kirjallisen hakemuksen perusteella. Jäsenellä on oikeus erota keskusyhteisöstä osuuskuntalain ja talletuspankkien
yhteenliittymästä annetun lain säännöksien mukaisesti ja niiden asettamien edellytysten täyttyessä.

Jäsen voidaan erottaa keskusyhteisöstä, jos jäsen on laiminlyönyt jäsenyydestä johtuvan velvollisuutensa.
Lisäksi jäsen voidaan erottaa keskusyhteisöstä, jos tämä on hallintoneuvoston antamasta varoituksesta huolimatta

1. laiminlyönyt noudattaa keskusyhteisön talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain 17 §:n nojalla antamia ohjeita tavalla, joka merkittävästi vaarantaa yhtenäisen
   maksuvalmiuden tai vakavaraisuuden hallintaa taikka tilinpäätöksen laatimista koskevien periaatteiden soveltamisen tai niiden noudattamisen valvonnan
   yhteenliittymässä tai
2. muuten toiminut olennaisesti keskusyhteisön vahvistamien yhteenliittymän yleisten toimintaperiaatteiden tai keskusyhteisön tai POP Pankki –ryhmän etujen vastaisesti.

5 § Osuudet ja osuusmaksu

Jäsen on velvollinen ottamaan kolme (3) osuutta jokaista jäsenen viimeksi päättyneen tilikauden taseen loppusumman täyttä miljoonaa euroa kohti, kuitenkin aina vähintään yhden osuuden. Näitä osuuksia ei voi vähentää jäsenyyden aikana. Osuuskunnan kokouksella on oikeus tarvittaessa vaatia, että jäsenet merkitsevät ne osuudet, joiden merkitsemiseen ne ovat tämän kohdan perusteella velvoitettuja.

Keskusyhteisön tytäryhteisöllä voi olla yksi osuus riippumatta sen taseen loppusummasta. Keskusyhteisön tytäryhteisöt ovat vapautettuja osuusmaksusta. Osuuksien merkintähinnasta ja maksuehdoista määrätään osuuskunnan kokouksen päätöksessä. Osuuskunnan kokous voi valtuuttaa hallituksen päättämään osuuden merkintähinnasta sekä maksuehdoista.

Kombinaatiosulautumisessa tai liiketoiminnan luovutuksessa jäsenellä ei ole velvollisuutta ottaa uusia osuuksia, jos aiemman jäsenen osuudet siirtyvät vastaanottavalle jäsenelle.
Jos ennen jäsenosuuksia koskevaa osuusantia jäsen on vastaanottanut toisen jäsenen varat ja velat yhteenliittymän sisäisessä sulautumisessa, vastaanottaneen jäsenen
viimeksi päättyneen tilikauden taseen loppusummaan lisätään sulautuneen jäsenen taseen loppusumma vastaavalta ajankohdalta. Sääntöjen 12 §:n mukaisten lisä äänien
laskennassa vastaanottavan jäsenen 10 % vakavaraisuuden ylittävien omien varojen määrän laskennassa huomioidaan sulautuneen jäsenen riskipainotetut erät ja omat varat.

6 § A-osuudet

Varsinaisten osuuksien lisäksi keskusyhteisö voi antaa erityisiä osuuksia (jäljempänä ”A-osuus”) näiden sääntöjen mukaisesti maksua vastaan.

A-osuuksia voidaan antaa vain keskusyhteisön jäsenluottolaitoksille.

Päätöksen A-osuuksien antamisesta tekee osuuskunnan kokous. Osuuskunnan kokousvoi kuitenkin valtuuttaa keskusyhteisön hallituksen päättämään joko kokonaan tai osittain

A-osuuksia koskevan osuusannin järjestämisestä ja sen ehdoista.

A-osuudella ei ole nimellisarvoa.

A-osuudet eivät vaikuta jäsenluottolaitoksen äänioikeuteen osuuskunnan kokouksessa. A-osuuksilla ei ole oikeuksia ylijäämää jaettaessa pois lukien sellaisen ylijäämän
jakaminen, joka on muodostunut keskusyhteisön POP Asuntoluottopankki Oyj:ltä saamasta voitonjaosta.

Keskusyhteisö voi käyttää A-osuuksilla kerätyt varat vain POP Pankkien yhteenliittymään kuuluvan kiinnitysluottolaitoksen (POP Asuntoluottopankki Oyj) toiminnan rahoittamiseen. POP Pankkien yhteenliittymään kuuluvan kiinnitysluottolaitoksen toiminnan lakatessa tai
keskusyhteisön purkautuessa palauttaa keskusyhteisö A-osuuksilla kerätyt ja sen hallussa vielä olevat tai sen haltuun kiinnitysluottolaitokselta siirtyvät A-osuuksilla kerätyt varat A-osuuksien haltijoille omistusosuuksien suhteessa.

Hallituksella on oikeus päättää tätä pykälää täydentävistä A-osuuksien ehdoista.

7 § B-osuus

Varsinaisten osuuksien lisäksi keskusyhteisö voi antaa erityisiä osuuksia (jäljempänä ”B-osuus”) näiden sääntöjen mukaisesti maksua vastaan.

B-osuuksia voidaan antaa vain keskusyhteisön jäsenluottolaitoksille.

Päätöksen B-osuuksien antamisesta tekee osuuskunnan kokous. Osuuskunnan kokous voi kuitenkin valtuuttaa keskusyhteisön hallituksen päättämään joko kokonaan tai osittain B-osuuksia koskevan osuusannin järjestämisestä ja sen ehdoista.

B-osuudella ei ole nimellisarvoa.

B-osuudet eivät vaikuta jäsenluottolaitoksen äänioikeuteen osuuskunnan kokouksessa. B-osuuksilla ei ole oikeuksia ylijäämää jaettaessa pois lukien sellaisen ylijäämän
jakaminen, joka on muodostunut keskusyhteisön Bonum Pankki Oyj:ltä saamasta voitonjaosta.

Keskusyhteisö voi käyttää B-osuuksilla kerätyt varat vain POP Pankkien yhteenliittymään kuuluvan keskusluottolaitos Bonum Pankki Oyj:n toiminnan rahoittamiseen. Bonum Pankki
Oyj:n toiminnan lakatessa tai keskusyhteisön purkautuessa palauttaa keskusyhteisö B-osuuksilla kerätyt ja sen hallussa vielä olevat tai sen haltuun Bonum Pankki Oyj:ltä
siirtyvät B-osuuksilla kerätyt varat B-osuuksien haltijoille omistusosuuksien suhteessa.

Hallituksella on oikeus päättää tätä pykälää täydentävistä B-osuuksien ehdoista.

8 § Liittymismaksu

Jäsenen on suoritettava osuuskunnalle liittymismaksu silloin, kun jäsenyys alkaa. Liittymismaksun suuruudesta päättää osuuskunnan kokous tai osuuskunnan kokouksen
valtuuttamana hallitus. Valtuutus voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Liittymismaksu voidaan päättää joko tietyn määräiseksi tietyksi ajaksi etukäteen tai
kussakin yksittäisessä tapauksessa erikseen. Voidaan myös päättää, että liittymismaksua ei peritä tietyssä tai tietynlaisissa liittymisissä. Liittymismaksua ei palauteta.

9 § Palvelumaksu ja ylimääräinen maksu

Keskusyhteisö perii jäseniltään palvelumaksuja tuottamistaan palveluista. Osuuskunnan kokouksen päätöksellä jäsenet voidaan velvoittaa suorittamaan ylimääräinen maksu osuuskunnan toiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi, joita ei voida kattaa perittävillä palvelumaksuilla. Tällaista ylimääräistä maksua ei palauteta
jäsenille.

Ylimääräisen maksun suuruus voi perustua joko kiinteään osaan ja määräosaan, jonka suuruus lasketaan osuuskunnan kokouksen määräämänä prosenttiosuutena jäsenen
taseen loppusummasta, tai pelkästään jäsenen taseen loppusumman perusteella laskettavaan prosenttiosuuteen. Laskutavasta ja maksun suuruudesta päättää
osuuskunnan kokous vuosittain. Taseen loppusummalla tarkoitetaan sen vuoden viimeisen päivän tilannetta, joka lähinnä edeltää edellä tarkoitettua kokousta.

Ylimääräiseen maksuun sisältyvä jäseneltä perittävä kiinteä osa voi olla tilikauden aikana enintään 5.000 euroa. Sen lisäksi kultakin jäseneltä voidaan periä tilikauden aikana taseen loppusumman mukaan määräytyvää ylimääräistä maksua enintään 0,10 prosenttia jäsenen taseen loppusummasta.

Jäseniltä ylimääräisenä maksuna taseen loppusumman perusteella laskettava prosenttiosuuden mukaan perittävänä maksuna yhteensä perittävä määrä tilikautena voi
olla enintään 0,10 % jäsenten yhteenlaskettujen taseiden loppusummasta. Yksittäisen jäsenen ylimääräisen maksun määrä voi olla tilikautena enintään 0,10 % jäsenen taseen
loppusummasta.

Jäsen, joka eroaa tai tulee erotetuksi osuuskunnasta kesken tilikauden, on velvollinen maksamaan ylimääräisen maksun siltä osalta tilikautta, jolta jäsenyys on kestänyt, eroamisen voimaantuloon saakka.

10 § Ylijäämä ja vararahasto

Keskusyhteisöllä on vararahasto. Vararahastoon on siirrettävä viisi prosenttia taseen osoittamasta tilikauden ylijäämästä, josta on vähennetty taseen osoittama tappio edellisiltä
tilikausilta. Vararahastoa on kerrytettävä, kunnes rahasto on vähintään sadasosa (1/100) keskusyhteisön taseen loppusummasta, kuitenkin vähintään 2.500 euroa.

Tilikauden ylijäämästä sekä edellisiltä tilikausilta kertyneistä käyttämättömistä ylijäämistä voidaan maksaa osuusmaksuille korkoa ottaen kuitenkin huomioon, mitä edellä on
määrätty vararahastosta ja mitä osuuskuntalaissa on määrätty ylijäämästä. Jos käyttämättömiä ylijäämiä on vielä koron maksun jälkeen, ne siirretään kokonaan tai osaksi
vararahastoon tai käyttö- tai muuhun rahastoon taikka jätetään käyttämättöminä ylijäämien tilille.

11 § Osuuskunnan kokous

Osuuskunnalla on vuosittain kaksi varsinaista kokousta: kevätkokous pidetään hallituksen m ääräämänä päivänä toukokuun loppuun mennessä ja syyskokous hallituksen
määräämänä päivänä marraskuun loppuun mennessä.

Ylimääräinen kokous pidetään, jos hallitus tai hallintoneuvosto katsoo siihen olevan aihetta tai jos laki sitä edellyttää.

Osuuskunnan kokoukseen voi osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

12 § Kokouskutsut ja muut tiedonannot

Hallitus kutsuu koolle osuuskunnan kokouksen. Kokouskutsu osuuskunnan kokoukseen on toimitettava aikaisintaan kahta (2) kuukautta ja viimeistään 14 päivää ennen kokouspäivää lähettämällä kullekin jäsenelle kirjallinen kutsu osoitteella, jonka jäsen on ilmoittanut osuuskunnan jäsenluetteloon merkittäväksi. Kokouskutsussa on mainittava
kokouksessa käsiteltävät asiat.

Muut tiedonannot toimitetaan jäsenille todistettavasti kirjallisesti.

13 § Äänioikeus osuuskunnan kokouksissa

Osuuskunnan kokouksessa jäsenellä on yhtä monta ääntä kuin sillä on keskusyhteisön osuuksia. Edellisen lisäksi jäsenellä voi olla vakavaraisuutensa perusteella lisä-ääniä, jotka määräytyvät seuraavasti:

Jos jäsenluottolaitoksen viimeksi vahvistetussa tilinpäätö ksessä olleet EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaiset ensisijaiset pää omat ilman alun perin valtion,
keskusyhteisön, keskusyhteisön tytärluottolaitoksen tai toisen osuuspankin omistamia oman pääoman eriä ovat yli 10 prosenttia jäsenluottolaitoksen vakavaraisuuslaskennassa
käytettyjen riskipainotettujen saamisten, sijoitusten ja taseen ulkopuolisten erien yhteismäärästä, jäsenluottolaitos saa ylityksensä suhteessa muiden jäsenluottolaitosten
ylityksiin lisä-ääniä siten, että jäsenluottolaitoksilla on lisä-ääniä yhteensä kaksi kertaa osuuksien perusteella määräytyvien äänien määrä.

Jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa vain yksi ääni, mikäli se on saanut omien taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi osuuskunnan p äätökseen perustuvaa taloudellista
tukea, joka täyttää minkä tahansa seuraavista tunnusmerkeistä:

1. jäsen ei tule maksamaan saamaansa pääomaa takaisin tuen antajalle, koska tukea ei ole tarkoitettu takaisinmaksettavaksi tai
2. jäsen ei pysty maksamaan takaisin tuen antajalle sellaista saamaansa pääomaa,
   joka oli alun perin tarkoitettu takaisinmaksettavaksi tai
3. jäsen maksaa tuen antajalle saamastaan pääomasta sovittua keskusyhteisön
   hyväksymää korkotasoa alempaa korkoa tai ei maksa korkoa ollenkaan tai
4. jäsen ei maksa taloudellisena tukena saamastaan takauksesta tai muusta vastaavasta tuesta yleistä käypää tasoa olevaa palkkiota tuen antajalle.
   
   

Äänioikeusrajoite on voimassa kolme (3) vuotta. Rajoite alkaa:

1. sellaisen tuen myöntämisestä, jota ei ole tarkoitettua takaisin maksettavaksi tai
2. sen vuoden päättymisestä, jolloin keskusyhteisö on todennut takaisinmaksettavaksi tarkoitetun pääoman jäävän jäseneltä lopullisesti maksamatta tai
3. jäsenen ensimmäisen käyvän koron koronmaksukyvyn menettämisvuoden päättymisestä tai
4. ensimmäisen sellaisen vuoden pää ttymisestä, jolloin jäsen ei ole maksanut saamastaan takauksesta tai muusta vastaavasta tuesta yleistä käypää tasoa olevaa palkkiota.

Kolmen vuoden jälkeenkin rajoite on voimassa kaksi (2) seuraavaa kalenterivuotta:

1. jos jäsenellä ei ole käyvän koron koronmaksukykyä edellisenä vuonna tai
2. jäsen ei ole maksanut saamastaan takauksesta tai muusta vastaavasta tuesta edellisenä vuonna yleistä käypää tasoa olevaa palkkiota.

Myös sellaisella jäsenellä, joka on edellisen kalenterivuoden aikana alittanut EU:n vakavaraisuusasetuksessa tai luottolaitostoiminnassa annetussa laissa säädetyn omien
varojen vähimmäismäärän, on kokouksessa vain yksi ääni.

Keskusyhteisön jäseninä olevat sen tytäryhteisöt saavat osallistua osuuskunnan kokoukseen siten, että niillä on puheoikeus, muttei äänioikeutta.

Jäsenen asiamies voi edustaa samanaikaisesti useampaakin kuin kolmea jäsentä.

14 § Varsinainen kokous

Osuuskunnan kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

esitetään

1. tilinpäätös, konsernitilinpäätös, toimintakertomus ja hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

2. tilintarkastuskertomus

3. esitellään ja annetaan tiedoksi talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa tarkoitettu yhteenliittymän yhdistelty tilinpäätös sekä toimintakertomus ja niistä annettu tilintarkastuskertomus

päätetään

4. tuloslaskelman, taseen, konsernituloslaskelman ja konsernitaseen sekä toimintakertomuksen vahvistamisesta

5. toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen ja konsernitaseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta

6. vastuuvapauden myöntämisestä hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle tai muista toimenpiteistä, joihin hallinto ja siitä tehty tili saattavat antaa aihetta

7. jäsenosuuksien määrän päivittämisestä sääntöjen 5 §:n mukaisesti

käsitellään

8. muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Osuuskunnan syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

päätetään

1. seuraavan vuoden talousarvion vahvistamisesta

2. 8 §:ssä mainitun ylimääräisen maksun laskutavasta ja suuruudesta

3. seuraavana toimintavuonna kannettavien palvelumaksujen
määräytymisperiaatteiden vahvistamisesta

4. hallintoneuvoston jäsenten palkkiot

5. tilintarkastajan palkkio

6. hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä valitaan

7. tilintarkastaja

8. hallintoneuvoston jäsenet erovuorossa olevien hallintoneuvoston jäsenten tilalle ja muut tarvittavat jäsenet

9. hallintoneuvoston jäsenten keskuudesta puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi
käsitellään

10. muut kokouskutsussa mainitut asiat.

15 § Hallintoneuvosto

Keskusyhteisöllä on hallintoneuvosto, johon kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään kolmekymmentäneljä (34) osuuskunnan kokouksen valitsemaa jäsentä siten, että jokaisesta jäsenluottolaitoksesta on valittava yksi jäsen, ei kuitenkaan jäsenluottolaitoksena toimivasta keskusyhteisön tytäryhteisöstä.

Hallintoneuvostoon ei voida kuitenkaan valita hallinto- tai toimihenkilöä sellaisesta jäsenluottolaitoksesta, jolla
sääntöjen 12 §:n johdosta on kokouksessa vain yksi ääni. Tällaisen jäsenluottolaitoksen hallinto- tai toimihenkilön, joka on valittu ennen edellä mainitun äänirajoituksen voimaantuloa, toimikausi jatkuu kuitenkin sen päättymiseen asti.

Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi voidaan valita vain jäsenluottolaitoksen hallituksen tai hallintoneuvoston puheenjohtaja. Hallintoneuvoston jäsenistä on vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) valittava
jäsenluottolaitosten toimielinten luottamushenkilöistä ja loput jäsenluottolaitosten toimitusjohtajista.

Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on kolme vuotta luettuna osuuskunnan syyskokouksen päättymisestä kolmen vuoden kuluttua seuraavan syyskokouksen
päättymiseen. Jäsenistä eroaa vuosittain lähinnä kolmannesta oleva lukumäärä, aluksi arvan mukaan ja sitten toimikauden mukaan.

Hallintoneuvoston jäsenen toimikausi lakkaa viimeistään sen toimikauden lopussa, jonka aikana hän täyttää 67 vuotta. Jos hallintoneuvoston jäsen menettää edellä 3 momentissa
määritellyn kelpoisuutensa, jäsenen toimikausi osuuskunnan hallintoneuvostossa päättyy heti.

Mikäli koko hallintoneuvosto nimetään uudelleen, ensimmäisessä ja toisessa erovuorossa olevat valitaan arvalla. Mikäli hallintoneuvoston jäsenen tilalle valitaan kesken toimikauden uusi henkilö, jatkaa tämä meneillään olevan toimikauden loppuun saakka. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa tai tämän estyneenä ollessa
varapuheenjohtajan kutsusta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja on päätösvaltainen, kun läsnä on enemmän kuin puolet jäsenistä. Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö
on kannattanut tai johon puheenjohtaja, äänten mennessä tasan, on yhtynyt.

Vaalissa äänten mennessä tasan päätös ratkaistaan kuitenkin arvalla. Hallintoneuvoston kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään läsn äolijat, tehdyt päätökset ja erimielisyyden sattuessa tapahtunut äänestys ja jonka kokouksen puheenjohtaja, yksi hallintoneuvoston siihen valitsema jäsen ja sihteeri allekirjoittavat.

Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa keskusyhteisön hallintoa ja sitä, että keskusyhteisön toimintaa hoidetaan asiantuntevasti ja
huolellisesti. Sen lisäksi mitä laissa ja näissä säännöissä on muualla mää rätty, hallintoneuvoston tulee

1. valvoa, että keskusyhteisön toimintaa hoidetaan asiantuntevasti ja huolellisesti lain, näiden sääntöjen sekä jäsenten edun mukaisesti ja että vahvistettuja ohjeita ja osuuskunnan kokouksen päätöksiä noudatetaan;
2. valita ja vapauttaa toimitusjohtaja ja päättää 15 §:n mukaisesti hallituksen jäsenten lukumäärästä, valita ja vapauttaa hallituksen jäsenet ja määrätä
   hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkiot sekä nimetä toimitusjohtajan sijainen
3. valita keskuudestaan työvaliokunta, joka toimii nimitysvaliokuntana, ja tarkastusvaliokunta valmistelemaan edellä kohdassa 1 tarkoitetun tehtävän
   hoitamiseen liittyviä asioita, ja muut tarpeelliset valiokunnat sekä vahvistaa niille työjärjestykset;
4. antaa hallitukselle lausunto POP Pankki -ryhmän strategiasta
5. antaa varsinaiselle osuuskunnan kevätkokoukselle lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta
6. käsitellä muut hallituksen esittämät asiat
   Hallintoneuvoston kokouksissa on hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla läsnä olo- ja puheoikeus.

16 § Hallitus

Hallitukseen kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään kahdeksan (8) hallintoneuvoston valitsemaa jäsentä.
Hallituksen jäsenistä vähintään puolet on valittava henkilöistä, jotka ovat työ- tai toimisuhteessa jäsenluottolaitokseen. Mikäli tällaisen jäsenen työ- tai toimisuhde jäsenluottolaitokseen päättyy, hänen toimikautensa hallituksessa päättyy välittömästi.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava työ- tai toimisuhteessa jäsenluottolaitokseen.
Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta luettuna hallintoneuvoston valinnasta päättäneen kokouksen päättymisestä hallintoneuvoston kolmen vuoden kuluttua
seuraavan valinnoista päättävän kokouksen päättymiseen. Näistä j äsenistä eroaa vuosittain lähinnä kolmannesta oleva lukumäärä toimikauden mukaan.

Hallituksen jäsenten toimikausi lakkaa viimeistään sen toimikauden lopussa, jonka aikana hän täyttää 67 vuotta.
Mikäli koko hallitus nimetään uudelleen, ensimmäisessä ja toisessa erovuorossa olevat valitaan arvalla. Mikäli hallituksen jäsenen tilalle valitaan kesken toimikauden uusi henkilö,
jatkaa tämä meneillään olevan toimikauden loppuun saakka.
Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä, mukaan luettuna puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Hallituksen kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai johon puheenjohtaja, äänten mennessä tasan, on yhtynyt.

Vaalit ratkaistaan kuitenkin arvalla.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä kutsua toimittamaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle myös jos keskusyhteisön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallituksen kokouksissa on hallintoneuvoston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla läsnäolo- ja puheoikeus.
Hallituksen on ennen POP Pankki -ryhmän strategian hyväksymistä pyydettävä siitä lausunto hallintoneuvostolta.
Hallituksen on annettava talousarvio, sääntöjen 9 §:ssä tarkoitettu jäseniltä perittävä ylimääräisen maksun laskentatapa ja suuruus sekä palvelumaksujen määräytymisperiaatteet hallintoneuvostolle tiedoksi ennen niiden esittämistä osuuskunnan kokouksen hyväksyttäväksi.

17 § Toimitusjohtaja

Keskusyhteisöllä on toimitusjohtaja, jonka tehtävänä on vastata keskusyhteisön päivittäisestä johtamisesta ja hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten
mukaisesti.

Toimitusjohtajan valitsee ja vapauttaa keskusyhteisön hallintoneuvosto. Hallintoneuvosto vahvistaa toimitusjohtajan toimisopimuksen. Toimit usjohtajan palkka- ja muiden etujen
kehityksestä päättää kuitenkin hallitus.

18 § Keskusyhteisön edustaminen

Keskusyhteisöä edustavat hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja kaksi yhdessä. Lisäksi hallitus voi antaa oikeuden edustaa keskusyhteisöä muille henkilöille, jotka
edustavat keskusyhteisöä kaksi yhdessä tai kukin erikseen yhdessä hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan kanssa.

19 § Tilikausi ja tilinpäätös

Keskusyhteisön tilikausi on kalenterivuosi.

Keskusyhteisön tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sek ä toimintakertomuksen tulee olla valmiina seuraavan vuoden maaliskuun 31. päivään mennessä, jolloin ne on viimeistään esitettävä tilintarkastajalle ja hallintoneuvostolle lausuntoa varten, kuitenkin vähintään kuukautta ennen varsinaista kevätkokousta.

Lisäksi keskusyhteisö laatii Finanssivalvonnan määräysten mukaan yhteenliittymästä talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa tarkoitetun yhdistellyn tilinpäätöksen,
joka on esiteltävä ja annettava tiedoksi varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle.

20 § Tilintarkastajat

Keskusyhteisöllä on yksi (1) tilintarkastaja, jonka tulee olla tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastaja tarkastaa myös talletuspankkien yhteenliittymästä annetusta laissa tarkoitetun yhdistellyn tilinpäätöksen.

Tilintarkastajan toimikausi on kalenterivuosi.

21 § Osuusmaksujen palauttaminen

Keskusyhteisöllä on oikeus kieltäytyä osuusmaksujen palauttamisesta keskusyhteisön
toiminnan aikana. Jäsenen taloudelliset oikeudet säilyvät tällöin ennallaan. Keskusyhteisö voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa hallintoneuvosto.

Mikäli palauttaminen edellyttää viranomaisen lupaa, päätös osuusmaksujen palauttamisesta on ehdollinen tarvittavien viranomaislupien saamiselle.

22 § Keskusyhteisön purkaminen ja varojen jakaminen

Jos keskusyhteisö puretaan, sen jäljell ä olevat varat on, sen jälkeen kun velat ja sitoumukset on selvitetty ja maksettu tai maksua varten tarvittavat varat on erotettu sekä
osuusmaksut jäsenille palautettu, jaettava jäsenten kesken niiden suhdelukujen perusteella, jotka saadaan, kun kunkin osuuksien luku kerrotaan niiden vuosien luvulla, mitkä asianomainen on ollut keskusyhteisön jäsenenä.

Keskusyhteisön asettaminen vapaaehtoiseen selvitystilaan edellyttää, että osuuskunnan kokouksen kokousedustajat, joilla on vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä
annetuista äänistä, ovat sitä kannattaneet.

23 § Välimiesmenettely

Riidat toiselta puolen keskusyhteisön ja toiselta puolen jäsenluottolaitoksen, toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen, hallituksen, hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston ja hallintoneuvoston jäsenen ja tilintarkastajan välillä ratkaistaan välimiesmenettelyä noudattaen niin kuin siitä annetussa laissa säädetään. Toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen, hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja tilintarkastajan osalta asia ratkaistaan välimiesmenettelyä noudattaen kuitenkin vain silloin, kun riita koskee muuta kuin heidän taloudellisia etujaan ko. tehtävässä.

Välimiesoikeuden muodostaa yksi välimies. Mikäli osapuolet eivät ole päässeet sopimukseen välimiehestä 30 päivän kuluessa siitä, kun välimiesmenettelyä on vaadittu, välimiehen määrää Keskuskauppakamarin välimieslautakunta jommankumman osapuolen hakemuksesta. Mikäli kuitenkin kysymys on taloudellisesta vaatimuksesta, jonka määrä tai
arvo ylittää 200.000 euroa, on kummallakin osapuolella oikeus vaatia, että riidan ratkaisee kolmijäseninen välimiesoikeus, joista jäsenistä kumpikin osapuoli valitsee yhden ja joista kolmannen, joka toimii puheenjohtajana, valitsee Keskuskauppakamarin välimieslautakunta. Ellei osapuoli saatuaan tiedon toisen asianosaisen toimittamasta välimiehen valinnasta, seitsemän (7) päivän kuluessa tee omaa valintaansa ja ilmoita siitä vastapuolelleen, tai ellei toisen asianosaisen valitsema välimies ryhdy toimiin puheenjohtajan valitsemiseksi, toimittaa Keskuskauppakamarin välimieslautakunta vaalin toisen osapuolen puolesta.

24 § Keskusyhteisön vastuu jäsenluottolaitosten veloista

Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja sitoumuksista talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain mukaisesti.

Keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain 24 §:n mukaisesti tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista.

25 § Jäsenluottolaitosten keskinäinen vastuu

Jäsenluottolaitokset ovat velvollisia suorittamaan talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain 25 § :ssä säädetyin perustein keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena, taikka toisen
jäsenluottolaitoksen velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan.

26 § Jäsenluottolaitoksen velvollisuus osallistua tukitoimiin

Jos jäsenluottolaitoksen omat varat tai konsolidoidut varat vähenevät alle EU:n vakavaraisuusasetuksessa tai luottolaitostoiminnassa annetun lain määrän, tai jos jäsenluottolaitokseen sovelletaan talletuspankkien yhteenliittymä stä annetun lain 21 § :n mukaisia alempia vakavaraisuusvaatimuksia, mainitussa pykälässä säädetyn vähimmäismäärän, keskusyhteisöllä on oikeus saada luottoa perimällä jäsenluottolaitoksilta ylimääräisiä takaisinmaksettavia maksuja käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin.

Jäsenluottolaitokselta perittävien maksujen vuotuinen yhteenlaskettu määrä saa kunakin tilikautena olla yhteensä enintään 0,5 prosenttia kunkin jäsenluottolaitoksen viimeksi
vahvistetun taseen loppusummasta.

Tukitoimiin kerättävä maksu jaetaan jäsenluottolaitosten kesken niiden viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesta taseesta, tai jäsenen laatiessa konsernitilinpäätöksen sen konsernitaseesta, lasketun jakoperusteen suhteessa.

Tukitoimiin käytettävän maksun perimisestä päättää osuuskunnan kokous.

Tukitoimiin käytettävän maksun palauttamisesta säädetään talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa.

27 § Jäsenluottolaitoksen erääntyneen velan maksu

Jos velkoja on vaatinut keskusyhteisöltä suoritusta jäsenluottolaitokselta olevasta erääntyneestä saatavastaan tai jäsenluottolaitoksen selvitysmiehet ovat vaatineet
keskusyhteisöä suorittamaan jäsenluottolaitokselle sen varat ylittävien velkojen määrän, muiden jäsenluottolaitosten on suoritettava talletuspankkien yhteenliittymän lain 27 §:n
mukaisesti keskusyhteisölle sen laatiman osittelulaskelman mukainen osuutensa maksettavasta saatavasta tai vajauksen määrästä.

Jäsenluottolaitosten vastuu määrästä, jonka keskusyhteisö on jonkin jäsenluottolaitoksen puolesta tämän velkojalle suorittanut, jakautuu jäsenluottolaitosten kesken niiden viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa.

28 § Lahjat

Osuuskunnan kokous voi päättää lahjan antamisesta yleishyödylliseen tai siihen rinnastettavaan tarkoitukseen, jos lahjoituksen määrää voidaan käyttötarkoitukseen sekä
keskusyhteisön tilaan ja muihin olosuhteisiin katsoen pitää kohtuullisena. Hallitus saa käyttää sanottuun tarkoitukseen varoja, joiden merkitys keskusyhteisön tila huomioon
ottaen on vähäinen.

29 § Osuuskunnan sääntöjen muuttaminen

Sääntöjen muuttamista koskevat päätökset tehdään osuuskunnan kokouksessa osuuskuntalain ja näiden sääntöjen mukaisesti.