<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=349170025998669&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">
Hyppää sisältöön
Palvelukatko pankin palveluissa sunnuntaina 24.11.2024 klo 5.00–15.15
Vihreä tausta, kuvituskuva

Perunkirjoitus

Mikä on perunkirjoitus?

Perunkirjoitus on tilaisuus, jossa koostetaan perukirja, eli luettelo vainajan varoista ja veloista. Perunkirjoitus tulee järjestää 3 kuukauden kuluessa vainajan menehtymisestä. 

Aleksi Forsström ja lakikirja, kuvituskuva.

Perunkirjoituksen toimittaminen

  • Perukirja on pesänselvitystä, perinnönjakoa ja perintöverotusta palveleva omaisuusluettelo vainajan varoista ja veloista. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen (3) kuukauden kuluessa perinnönjättäjän kuolinpäivästä, ellei verotoimisto saman ajan kuluessa tehdystä hakemuksesta myönnä jatkoaikaa perunkirjoituksen toimittamiselle.

  • Perunkirjoituksessa pesän ilmoittaja, joka on henkilö, joka parhaiten tuntee pesän tilan ja jonka hallussa pesä on, ilmoittaa pesän varat ja velat perinnönjättäjän kuolinhetkellä. Tulevia menoja varten, kuten yleensä hautakivi, tehdään tarpeelliset varaukset. Uskottujen miesten tehtävänä on merkitä perukirjaan kaikki heille ilmoitettu ja arvioida pesän varat parhaan ymmärryksensä mukaan.

  • Perukirja on toimitettava perinnönjättäjän viimeisimmän kotikunnan verotoimistolle kuukauden kuluessa perukirjan laatimisesta. Verottajan näkemys perukirjaan merkityn omaisuuden ja velkojen arvoista voi poiketa uskottujen miesten perukirjaan tekemästä arvioinnista. Verottaja toimittaa perintöverotuksen perukirjassa ilmoitettujen tietojen perusteella, ellei verottajalle ole esitetty esimerkiksi perinnönjakokirjaa, josta käy ilmi, kuinka pesän varat on jaettu. Mikäli perinnönjakoa ei ole suoritettu vielä silloin, kun perintöverotus perukirjan perusteella toimitetaan, voidaan perintöverotusta myöhemmin oikaista. 

  • Kuolinpesään voi ilmaantua perunkirjoituksen jälkeen varoja tai velkoja, jotka eivät olleet perukirjaa laadittaessa pesänosakkaiden tiedossa. Uusista varoista tai veloista on laadittava täydennysperukirja, joka on tehtävä kuukauden kuluessa varallisuuden tai velan ilmaantumisesta. Täydennysperukirja on toimitettava verottajalle kuukauden kuluessa sen tekemisestä.

Kutsu ja osallistuminen perunkirjoitukseen

  • Perunkirjoitukseen on kutsuttava vainajan perilliset, yleistestamentinsaajat ja toissijaiset testamentinsaajat. Perunkirjoituskutsu on toimitettava asianosaisille todisteellisesti esimerkiksi saantitodistuksella. Kutsua ei kuitenkaan tarvitse toimittaa pesänosakkaalle, jonka tiedetään varmuudella osallistuvan perunkirjoitukseen tai valtuuttavan jonkun puolestaan osallistumaan siihen.

  • Perunkirjoitustilaisuuteen osallistuminen ei ole välttämätöntä. Henkilö voi halutessaan valtuuttaa joko jonkun pesän osakkaista tai jonkun pesän ulkopuolisen tahon edustamaan itseään peruskirjoitustilaisuudessa. 

Perukirjassa ilmoitettavat asiat

  • Perukirjassa on mainittava muun muassa perunkirjoitustilaisuuden aika ja paikka, vainajan täydellinen nimi, ammatti ja kotipaikka, sekä syntymä- ja kuolinpäivä. Lisäksi perukirjaan merkitään lesken, perillisten ja testamentinsaajien henkilötiedot.

  • Perunkirjoitustilaisuudessa ei jaeta pesän omaisuutta, vaan pesään kuuluvasta omaisuudesta tehdään ainoastaan luettelo, jossa kunkin omaisuuden arvo on arvioitu. Varojen lisäksi perukirjassa ilmoitetaan vainajan velat. Perukirjassa luetteloidaan myös lesken varat ja velat. Perukirjaan liitetään selvitys mahdollisesta testamentista, avio-oikeudesta ja ennakkoperinnöstä. Omaisuus voi olla avio-oikeudesta vapaata joko avioehdon perusteella tai sillä perusteella, että se on saatu testamentilla tai lahjana ehdolla, että saajan puoliso ei saa omaisuuden avio-oikeutta.

  • Sen lisäksi, mitä perintökaaressa tai perintö- ja lahjaverolaissa on säädetty, peruskirjassa tai sen liitteenä on oltava riittävä sukuselvitys vainajasta ja hänen oikeudenomistajistaan.

  • Lesken omaisuuden ollessa suurempi kuin vainajan, on leskellä oikeus olla luovuttamatta tasinkoa omasta omaisuudestaan kuolleen puolison perillisille. Leskellä on myös tietyin edellytyksin aina oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto sekä tavanmukainen asuinirtaimisto.
    Perukirjaan tulee merkitä lesken mahdolliset ilmoitukset siitä, luovuttaako hän tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille sekä siitä, käyttääkö leski oikeuttaan pitää hallussaan kuolleen puolison jäämistö jakamattomana osittain tai kokonaan.

  • Perukirjaan merkitään varauksiin maksamattomat verot ja saataviin tulevat veronpalautukset. Vakuutuskorvaukset on myös syytä merkitä kuolinpesän varoiksi, jos vakuutuksessa on ollut edunsaajamääräys. Hautausavustusta, joka maksetaan omaisille, ei lueta pesän varoihin.

Lakipalvelujen asiantuntijamme

Klikkaamalla lakipalvelujen asiantuntijan nimeä, pääset tutustumaan häneen paremmin ja varaamaan hänelle tapaamisaikaa!

Haluaisitko tulla POP Pankin asiakkaaksi?

Ota yhteyttä