Velan yleiset ehdot

Yksityishenkilön velan yleiset ehdot

1.4.2024 alkaen

1. Soveltamisala

Näitä luottoehtoja sovelletaan, elleivät luotonsaaja ja pankki ole tässä sopimuksessa tai sen liitteessä toisin sopineet.

2. Määritelmät

2.1 asunto-omaisuuteen liittyvillä kuluttajaluotoilla tarkoitetaan asuntoluottoja ja asuntovakuudellisia kuluttajaluottoja

2.2 asunto-omaisuudella tarkoitetaan asuinkiinteistöä, asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavia yhteisöosuuksia sekä asuinrakennusta, joka sijaitsee kiinteistöä koskevan käyttöoikeuden nojalla hallitulla alueella

2.3 asuntoluotolla tarkoitetaan kuluttajaluottoa, joka myönnetään asunto-omaisuuden hankkimiseksi tai siihen kohdistuvan omistusoikeuden säilyttämiseksi

2.4 asuntovakuudellisella kuluttajaluotolla tarkoitetaan muuhun kuin kohdassa 2.3 mainittuun tarkoitukseen myönnettävää kuluttajaluottoa, jonka vakuudeksi annetaan asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat yhteisöosuudet, asuinkiinteistö tai kiinteistöä koskeva käyttöoikeus

2.5 valuuttaluotolla tarkoitetaan asuntoluottoa tai asuntovakuudellista kuluttajaluottoa, joka myönnetään muussa valuutassa kuin sen EU- tai ETA-valtion valuutassa, jossa kuluttaja asuu, taikka muussa kuin sen valtion valuutassa, jossa kuluttaja saa tulonsa tai jossa hänellä on varoja, joista luotto on tarkoitus maksaa takaisin.

2.6 Luottokustannukset todellisen vuosikoron laskennassa

Luottokustannuksilla todellisen vuosikoron laskennassa tarkoitetaan pankin tiedossa olevien, kuluttajaluottosuhteen johdosta kuluttajan maksettavaksi tulevien korkojen, kulujen ja muiden maksujen yhteismäärää; luottokustannuksiin luetaan myös luottosopimukseen liittyvien vakuutusten ja muiden lisäpalveluiden kustannukset, jos lisäpalvelua koskevan sopimuksen tekeminen on edellytyksenä luoton saamiseksi markkinoiduin ehdoin.

2.7 Todellisella vuosikorolla tarkoitetaan korkoprosenttia, joka saadaan laskemalla luottokustannukset vuosikorkona luoton määrälle lyhennykset huomioon ottaen.

2.8 Luottosopimuksella tarkoitetaan velkakirjaa ja velan yleisiä ehtoja.

2.9 Etämyynnillä tarkoitetaan tilannetta, jossa sopimus palvelusta tehdään etäviestintä käyttäen siten, että asiakas ei henkilökohtaisesti missään vaiheessa sopimusta tehtäessä tapaa pankin edustajaa. Etämyynnistä ei ole kyse silloin, kun asiointi verkko- tai puhelinpankissa liittyy jo olemassa olevaan sopimukseen.

3. Luoton noston edellytykset

Luoton nostaminen edellyttää, että

• velallinen on allekirjoittanut luottosopimuksen, ja
• pankki on vastaanottanut luottoa myönnettäessä sovitun vakuuden ja kaikki panttausta tai takausta koskevat vakuusasiakirjat ovat sitovasti allekirjoitettuina pankin hallussa, ja
• muut mahdolliset luoton tai sen osan nostamiselle asetetut ehdot on täytetty.

Pankilla on oikeus evätä luoton tai sen osan nostaminen, jos velan ehtojen mukainen eräännyttämisperuste on olemassa, velallinen on jättänyt tuomioistuimelle hakemuksen velkajärjestelystä tai yrityksen saneerauksesta taikka velallinen on saanut maksuhäiriömerkinnän luoton myöntämisen jälkeen. Luotto on nostettavissa luoton noston edellytysten täyttyessä esimerkiksi konttorista tai verkkopankista. Luotto on nostettava viimeistään 3 kuukauden kuluttua velkakirjan allekirjoittamisesta, ellei pankin kanssa toisin sovita.

4. Korko

4.1 Vaihtuvakorkoisen velan korko

Vaihtuvakorkoisen velan korko muodostuu viitekorosta ja marginaalista.

4.2 Viitekoron arvon muutoksen vaikutus velan korkoon

Euribor-korko

Euribor-korko on euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko, jonka arvon määräytyminen ja noteerauspäivät perustuvat kulloinkin voimassa olevaan kansainväliseen käytäntöön.

Velan korko pysyy samana koronmääräytymisjakson ajan. Koronmääräytymisjakson pituus ilmenee viitekoron nimestä. Ensimmäinen koronmääräytymisjakso alkaa velan ensimmäisen erän nostopäivänä. Seuraava koronmääräytymisjakso alkaa edellisen koronmääräytymisjakson päätyttyä.

Velan viitekoron arvo muuttuu kunkin koronmääräytymisjakson alkamispäivänä edellisen pankkipäivän arvon mukaiseksi. Kun koronmääräytymisjakson alkamispäivä ei ole euribor-koron noteerauspäivä tai pankkipäivä, velan viitekoron arvona käytetään edellisen pankkipäivän viitekoron arvoa.

Peruskorko

Peruskorko on korko, jonka määrän valtiovarainministeriö vahvistaa kaksi kertaa vuodessa. Velasta perittävä korko muuttuu peruskoron muutosta vastaavasti sinä päivänä, jona peruskoron muutos tulee voimaan.

POP-Prime-korko

POP-Prime on POP Pankkien yhteinen viitekorko, joka muuttuu hallinnollisella päätöksellä. Korkoon vaikuttavat yleinen korkotaso, inflaatio-odotukset sekä talouden näkymät.

Velan korko muuttuu yhtä paljon kuin viitekoron arvo muuttuu sinä päivänä, jona viitekoron muutos tulee voimaan. Pankki ei toimita koron muutoksesta ennakkoilmoitusta. Kulloinkin voimassa olevan viitekoron arvo on saatavilla pankin toimipaikoissa tai pankin verkkosivuilla.

4.3 Kiinteä korko

Kiinteäkorkoisen velan korko pysyy samana koko laina-ajan tai sovitun ajan.

4.4 Korosta ja maksueristä ilmoittaminen

Pankki ilmoittaa koron muuttuessa velalliselle koronmääräytymisjakson koron, ajantasaiset tiedot maksuerien suuruudesta ja lukumäärästä sekä maksuväleistä jälkikäteen. Tieto ilmoitetaan kerran vuodessa postitse tai pankki asettaa tiedot velallisen saataville pankin tarjoamissa verkkopalveluissa, mikäli velallisella on voimassaoleva verkkopalvelua koskeva sopimus.

Velallisella on oikeus saada pyynnöstä sopimussuhteen kuluessa velan takaisinmaksua koskeva lyhennystaulukko.

4.5 Viitekoron olennainen muutos tai sen noteerauksen lakkaaminen tai keskeyttäminen

Pankki ylläpitää ja päivittää kirjallista suunnitelmaa, jossa kuvataan toimet, joita se toteuttaa, mikäli viitekorko muuttuu olennaisesti tai sen tarjoaminen lakkaa. Lähtökohtaisesti luottoon sovellettava viitekorko määräytyy uudesta viitekorosta annettavan säädöksen taikka viranomaisen päätöksen tai ohjeen mukaisesti. Jos uudesta viitekorosta ei anneta säädöstä taikka viranomaisen päätöstä tai ohjetta, pankki ja velallinen sopivat luottoon sovellettavasta uudesta viitekorosta. Jos pankki ja velallinen eivät pääse sopimukseen uudesta viitekorosta ennen koronmääräytymisjakson päättymistä, luottoon sovellettavana viitekoron arvona käytetään edelleen ennen koronmääräytymisjakson päättymistä tähän luottoon sovellettua viitekoron arvoa. Jos pankki ja velallinen eivät pääse sopimukseen uudesta viitekorosta kuuden kuukauden kuluessa koronmääräytymisjakson päättymisestä, pankki määrittelee uuden viitekoron kuultuaan pankkeja valvovia viranomaisia.

4.6 Viivästyskorko

Jos velkaa, sen lyhennystä tai korkoa ei makseta siten, että ne ovat viimeistään eräpäivänä velkojapankissa, velallinen on velvollinen maksamaan viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä siihen päivään, jona maksu on velkojapankissa. Viivästyskorko on 7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.

Viivästyskorko on kuitenkin vähintään yhtä suuri kuin pankin velasta perimä korko.

Mikäli pankin ennen velan erääntymistä perimä korko on edellä mainittua korkolain mukaista viivästyskorkoa suurempi, on pankilla oikeus periä viivästyskorkona tätä korkoa enintään 180 vuorokauden ajan siitä, kun velka on kokonaisuudessaan erääntynyt, kuitenkin enintään velkaa koskevan tuomioistuimen tuomion antamiseen saakka. Tämän jälkeen peritään korkolain mukaista viivästyskorkoa.

4.7 Erityislainojen korko

Kun lainasta on säännökset erityislaissa ja lainan korkoa koskeva säännös muuttuu tai viranomainen päättää koron muuttamisesta kyseisen lain perusteella, pankilla on oikeus muuttaa velasta perittävää korkoa vastaavasti. Pankki ilmoittaa koron muuttamisesta velalliselle kohdan 4.4 mukaisesti.

4.8 Korko- ja luottokustannuskatto

Kuluttajansuojalain mukainen koron ja luottokustannusten enimmäismäärä ei koske asuntoluottoja, joiden vakuutena on asunto tai muu esinevakuus.

Luottokustannusten enimmäismäärän laskennassa käytetään vuosijaksoa, joka alkaa luottosopimuksen tekopäivästä ja päättyy vastaavaa päivää edeltävään päivään seuraavana kalenterivuonna. Vuosijakson pituus voi vaihdella sen mukaan, onko kyseessä karkausvuosi. Ensisijaisesti vuosijakso laskennassa noudatetaan viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Mikäli viranomainen ei ole antanut asiaa koskevia ohjeita tai määräyksiä, noudatetaan näitä ehtoja.

Opintolainassa luottosopimuksen tekopäivänä pidetään luottosopimuksen allekirjoituspäivää. Muissa luotoissa luottosopimuksen tekopäivänä pidetään päivää, jolloin velallinen on nostanut luoton tai tehnyt luotolta ensimmäisen noston.

Luottokustannukset kohdentuvat vuosijaksoille eräpäivien mukaisesti. Jos luottokustannus on heti maksettava, kohdennetaan luottokustannus maksupäivän mukaisesti. Mikäli luottokustannusta ei luottokustannuskaton vuoksi voida periä kuluvalla vuosijaksolla, pidättää pankki oikeuden periä luottokustannuksen seuraavan vuosijakson aikana.

Jokaisen vuosijakson aikana pankilla ei ole oikeutta veloittaa

• velallisen nostamalta luotolta vuotuista korkoa enempää kuin korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä 15 prosenttiyksiköllä kuitenkin siten, että luoton korko ei ylitä 20 prosenttia; eikä
• luottokustannuksia enempää kuin 0,01 prosenttia luottosopimuksen mukaisesta luotonmäärästä tai luottorajasta luottosopimuksen voimassaoloajalta. Pankki saa veloittaa vuosijakson aikana luottokustannuksia velalliselta kuitenkin enintään 150 euroa.

Luottokustannusten enimmäismäärää laskettaessa luottokustannukseksi ei lasketa

• korkoa,
• sopimusrikkomuksen johdosta velalliselle tulevia maksuja,
• lisäpalveluista maksettavia kustannuksia, jos lisäpalvelua koskevan sopimuksen tekeminen ei ole edellytyksenä luoton saamiseksi markkinoiduin ehdoin,
• vakuutusmaksuja, jos vakuutuksen tarkoituksena on luoton vakuuden arvon turvaaminen; eikä
• luoton hoitamiseen käytettävästä tilistä perittäviä kustannuksia, jos tilin avaaminen on vapaaehtoista ja kustannukset on sopimuksessa eritelty.

Pankilla on oikeus veloittaa maksuajan pidentämisestä ennen saatavan erääntymistä 5 euroa edellyttäen, että maksuaika pitenee vähintään 14 päivällä, kuitenkin niin, etteivät kulut ylitä 20 euroa vuodessa. Maksuajan pidentämisestä veloitettavien kulujen enimmäismäärä ei koske asuntoluottoja tai asuntovakuudellisia kuluttajaluottoja.

Luottosuhteen johdosta perittävien luottokustannusten sekä maksuajan pidennyksestä veloitettavien kulujen enimmäismäärää laskettaessa huomioidaan pankin hinnaston lisäksi soveltuvin osin luottokustannusten sekä maksuajan pidennystä koskevien kulujen enimmäismäärää koskeva sääntely.

5. Maksujen ja palkkioiden muuttaminen

Pankki voi korottaa velasta perittäviä maksuja tai palkkioita viranomaispäätöksestä tai -määräyksestä taikka lainsäädännön muutoksesta johtuvalla perusteella kustannusmuutosta vastaavasti, jos muutosperuste koskee suoraan kyseistä luottosopimusta. Maksun tai palkkion korotus ei saa olla suurempi kuin luotonantajalle aiheutunut tosiasiallinen lisäys kustannuksissa, joiden johdosta maksua tai palkkiota luottosopimuksen mukaan peritään. On kuitenkin riittävää, että maksun muutos vastaa likimääräisesti tosiasiallisten kustannusten määrän lisäystä.

Pankin oikeus edellä mainittuun korotukseen lakkaa, kun sen peruste on poistunut.

6. Maksupäivän siirtyminen

Jos eräpäivä ei ole pankkipäivä, velan ja siitä perittävien korkojen sekä velan hoitoon liittyvien kustannusten maksupäivä siirtyy seuraavaan pankkipäivään. Pankki perii tällöin maksupäivän siirtymistä edeltäneen koronmääräytymisjakson mukaisen luottokoron siirtyneeseen maksupäivään saakka koko velan jäljellä olevalle pääomalle.

Pankkipäivällä tarkoitetaan viikonpäiviä maanantaista perjantaihin pois lukien suomalaiset pyhäpäivät, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä sekä joulu- ja juhannusaatto ja päivä, jota muutoin ei ole pidettävä pankkipäivänä.

7. Peruuttamisoikeus

7.1 Peruuttamisoikeus

Velallisella on oikeus peruuttaa luottosopimus ilmoittamalla siitä pankille 14 päivän kuluessa siitä, kun velallinen on saanut pysyvällä tavalla kappaleen luottosopimuksesta ehtoineen ja etämyynnissä lisäksi ennakkotiedot.

Jos velallinen peruuttaa luottosopimuksen, pankki perii korvauksena luoton koron siltä ajalta, jonka luotto on ollut velallisen käytettävissä. Mikäli luottosopimus on tehty etämyynnissä, pankilla on oikeus periä todellinen vuosikorko ajalta, jonka luotto on ollut velallisen käytettävissä. Maksettavan koron määrä on ilmoitettu velkakirjassa.

Velallisen on viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluttua peruuttamisilmoituksen lähettämisestä palautettava sopimuksen perusteella saamansa varat korkoineen uhalla, että peruuttaminen muutoin raukeaa.

7.2 Vakuuden vapauttaminen

Jos peruutettavalle luotolle on annettu vakuus, pankki vapauttaa vakuuden velallisen palauttaessa kaikki luottosopimuksen perusteella saamansa varat korkoineen.

7.3 Liitännäissopimuksen sitomattomuus

Luottosopimukseen liittyvä muu sopimus ei sido velallista tämän peruuttaessa luottosopimuksen, jos liitännäispalvelun tarjoaa pankki tai kolmas osapuoli tämän ja pankin välisen sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella. Jos velallinen haluaa pitää liitännäissopimuksen voimassa luottosopimuksen peruuttamisesta huolimatta, hänen on ilmoitettava tästä pankille 30 päivän kuluessa peruuttamisilmoituksen lähettämisestä.

8. Velan ennenaikainen takaisinmaksu

8.1 Velallisen oikeus maksaa luotto ennenaikaisesti takaisin

Velallisella on oikeus maksaa luotto tai sen osa ennenaikaisesti takaisin ilmoittamalla siitä pankille.

Jos velallinen maksaa luoton tai sen osan ennenaikaisesti takaisin, on jäljellä olevasta pankin saatavasta vähennettävä se osa luottokustannuksista, joka kohdistuu käyttämättä jäävään luottoaikaan. Pankki saa kuitenkin periä kokonaisuudessaan luottosopimuksessa yksilöidyt, luoton perustamiseen liittyvistä toimista aiheutuneet todelliset kulut.

Pankilla on oikeus saada korvaus kaikista vakuusjärjestelyistä aiheutuneista kuluista siitä huolimatta, että luotto maksetaan ennenaikaisesti pois kokonaan tai osittain.

8.2 Pankin oikeus saada korvaus asuntoluoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta

Jos velallinen maksaa asuntoluoton tai sen osan ennenaikaisesti takaisin, pankki saa periä korvauksena korkotason alenemisesta johtuvan tappion, jos luottoa on myönnetty yli 20.000 euroa ja luoton korko on kiinteä tai viitekoron määräytymisjakso on vähintään kolme vuotta.

8.3 Pankin oikeus saada korvaus muun kuin asuntoluoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta

Pankilla on oikeus saada korvaus velalliselta tämän maksaessa luoton tai sen osan ennenaikaisesti, jos luoton korkoa on kiinteä.

Korvaus on enintään yksi prosentti takaisinmaksetun luoton määrästä tai, jos ennenaikaisen takaisinmaksun hetkellä luottosopimuksen päättymiseen on vähemmän kuin yksi vuosi, puoli prosenttia takaisinmaksetun luoton määrästä. Korvauksena peritään kuitenkin enintään koron määrä ennenaikaisen takaisinmaksun ja luottosopimuksen päättymisen väliseltä ajanjaksolta.

Pankilla ei kuitenkaan ole oikeutta saada korvausta, jos luottoa on maksettu takaisin ennenaikaisesti viimeksi kuluneen vuoden aikana enintään 10.000 euroa tai takaisinmaksu suoritetaan lainaturvavakuutuksen nojalla.

9. Velallisen oikeus kohdentaa suoritus

Jos velallisella on pankilta useampia luottoja, velallisella on oikeus kohdistaa suorituksensa haluamaansa luottoon. Pankki määrittelee, mitä yksittäisen luoton eriä suorituksella katetaan.

10. Velan erityiset erääntymisperusteet

10.1 Erääntyminen maksuviivästyksen vuoksi

Velka erääntyy maksettavaksi pankin kirjallisesta vaatimuksesta, jos velallinen laiminlyö pääoman, koron, viivästyskoron tai muun maksun maksamisen eräpäivänä, jos

1. maksu on viivästynyt vähintään kuukauden ja on edelleen suorittamatta ja
2. viivästynyt määrä on vähintään kymmenen prosenttia tai jos siihen sisältyy useampi kuin yksi maksuerä, vähintään viisi prosenttia velan alkuperäisestä määrästä.

Velka erääntyy kuitenkin maksettavaksi pankin kirjallisesta vaatimuksesta, jos maksu on viivästynyt vähintään kuusi kuukautta ja on edelleen olennaisessa määrin suorittamatta.

Pankilla ei ole oikeutta eräännyttää velkaa, jos viivästyminen johtuu velallisen sairaudesta, työttömyydestä tai muusta siihen verrattavasta hänestä riippumattomasta seikasta. Pankilla on kuitenkin oikeus eräännyttää velka, jos viivästyksen kesto ja muut olosuhteet huomioon ottaen pankille olisi ilmeisen kohtuutonta jatkaa velkasuhdetta.

10.2 Erääntyminen muulla perusteella

Velka erääntyy maksettavaksi pankin kirjallisesta vaatimuksesta, jos

1. velallinen tai joku velallisista on antanut pankille harhaanjohtavia tietoja, jotka ovat voineet vaikuttaa velan myöntämiseen tai sen ehtoihin;
2. velallinen tai joku heistä kuolee tai asetetaan konkurssiin;
3. velan vakuutena oleva pantti muutetaan rahaksi,
4. velan vakuutena olevan pantin vakuuttaminen on laiminlyöty tai
5. velallinen on olennaisesti rikkonut luottosopimusta.

Jos takaaja tai joku heistä kuolee tai asetetaan konkurssiin, velallisen tai kanssatakaajan on hankittava uusi pankin hyväksymä takaaja tai muu pankin hyväksymä vakuus pankin asettamassa vähintään yhden kuukauden määräajassa. Muutoin pankki voi kirjallisesti eräännyttää velan takaisinmaksettavaksi.

Jos pankki osoittaa, että annettua vakuutta ei voida enää katsoa riittäväksi ja vakuuden arvon aleneminen johtuu velallisen tai pantinomistajan toimenpiteistä, velallisen on pankin asettamassa vähintään yhden kuukauden määräajassa ja pankin hyväksymällä tavalla lisättävä vakuutta tai lyhennettävä velkaa pankin kirjallisesti ilmoittamalla määrällä. Muutoin pankki voi kirjallisesti eräännyttää velan takaisinmaksettavaksi.

10.3 Erääntymisen voimaantulo

Velan erääntyminen tulee voimaan neljän viikon tai, jos velalliselle on aiemmin huomautettu viivästyksestä tai muusta sopimusrikkomuksesta, kahden viikon kuluttua siitä, kun erääntymistä koskeva ilmoitus on lähetetty velalliselle. Jos velallinen edellä mainitun ajan kuluessa maksaa viivästyneen määrän tai oikaisee muun sopimusrikkomuksen, erääntyminen raukeaa.

Jos velallinen asetetaan konkurssiin, velka erääntyy heti takaisinmaksettavaksi.

Jos luotto eräännytetään, jäljellä olevasta saatavasta on vähennettävä se osa luottokustannuksista, joka kohdistuu käyttämättä jäävään luottoaikaan. Pankki saa kuitenkin periä kokonaisuudessaan luottosopimuksessa yksilöidyt, luoton perustamiseen liittyvistä toimista aiheutuneet kulut.

10.4 Velallisen oikeus poikkeukselliseen eräännyttämiseen

Velallisella on oikeus eräännyttää velka ennenaikaisesti takaisinmaksettavaksi pankin tähän velkasuhteeseen kohdistuvan olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella. Tällöin velallinen ei ole velvollinen maksamaan pankille velan ennenaikaisesta maksamisesta aiheutuvia kustannuksia.

11. Luottotietojen käyttäminen ja maksun laiminlyönnistä ilmoittaminen luottotietorekisteriin

Pankki käyttää luottoa myöntäessään ja valvoessaan sekä takausta ja panttausta hyväksyessään sitoumuksenantajan henkilöluottotietoja. Luottotiedot tarkastetaan Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietorekisteristä ja Verohallinnon Tulorekisteriyksikön positiivisesta luottotietorekisteristä.

Jos velallinen laiminlyö maksun, pankilla on oikeus ilmoittaa luottosopimuksesta johtuvien maksuvelvoitteiden laiminlyönti luottotietorekisteriin, kun maksu on viivästynyt vähintään 60 päivää maksukehotuksessa mainitusta alkuperäisestä eräpäivästä eivätkä pankki ja velallinen ole tehneet alkuperäisen eräpäivän jälkeen uutta maksusopimusta taikka tallettaminen on lainsäädännön tai tietosuojaviranomaisen päätöksen nojalla muuten sallittua.

12. Pankin oikeus antaa tietoja takaajalle ja pantinomistajalle

Pankilla on oikeus antaa tietoja takaajalle ja pantinomistajalle velallisen kaikista sitoumuksista, maksuhäiriöistä ja muista velallisen maksukykyyn vaikuttavista seikoista.

13. Ilmoitukset

Velallisen on ilmoitettava pankille viivytyksettä nimensä ja osoitteensa muutoksesta. Velallisen on annettava pankille pyynnöstä taloudellista asemaansa koskevia ja muita tähän velkasuhteeseen vaikuttavia tietoja, jotka ovat pankille luotonantajana tarpeellisia. Pankin velalliselle lähettämän kirjallisen ilmoituksen on katsottava saapuneen vastaanottajalle viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisen jälkeen, jos se on lähetetty osoitteeseen, joka on viimeksi ilmoitettu pankille tai Digi- ja väestötietovirastoon.

Jos ilmoitus on lähetetty sovittua etäviestintä käyttäen, ilmoituksen on katsottava saapuneen vastaanottajalle seitsemäntenä päivänä lähettämisen jälkeen.

14. Oikeus muutoksiin

Pankilla on oikeus muuttaa luottosopimusta ilmoittamalla muutoksista velalliselle kirjallisesti etukäteen silloin, kun muutos ei lisää velallisen velvollisuuksia eikä vähennä hänen oikeuksiaan tai johtuu lain muutoksesta tai viranomaisen päätöksestä. Velallisen katsotaan hyväksyneen pankin ehdottamat sopimusmuutokset, jollei velallinen muutosten ehdotettuun voimaantulopäivään mennessä vastusta niitä. Velallisille ilmoitetaan muutoksesta vähintään kahta kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

15. Vastuu välillisestä vahingosta

Pankki ei vastaa velalliselle aiheutuneista mahdollisista välillisistä vahingoista, ellei vahinkoa ole aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta.

16. Ylivoimainen este

Sopijapuoli ei vastaa vahingosta, jos se voi osoittaa, että sille kuuluvan velvoitteen täyttämisen on estänyt sellainen epätavallinen ja ennalta arvaamaton syy, johon se ei ole voinut vaikuttaa ja jonka seurauksia se ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää. Pankki ei vastaa myöskään vahingosta, jos tähän sopimukseen perustuvien velvoitteiden täyttäminen olisi vastoin muualla laissa säädettyjä pankin velvollisuuksia. Sopijapuoli on velvollinen ilmoittamaan toiselle sopijapuolelle niin pian kuin se on mahdollista häntä kohdanneesta ylivoimaisesta esteestä. Jos ylivoimainen este koskee pankkia, pankki voi ilmoittaa asiasta esimerkiksi verkkosivuillaan tai valtakunnallisissa päivälehdissä.

17. Valvontaviranomaiset

Kuluttajaluottoja valvovat Finanssivalvonta (www.finanssivalvonta.fi), kuluttaja-asiamies, Kilpailu- ja kuluttajavirasto (www.kkv.fi) ja sen alaisina viranomaisina aluehallintovirastot (www.avi.fi).

18. Oikeuspaikka

Velallinen voi nostaa tästä velkasuhteesta aiheutuvia riitaisuuksia koskevan kanteen pankkia vastaan siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä pankilla on kotipaikka tai sen hallintoa pääasiallisesti hoidetaan taikka sen Suomessa sijaitsevan paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä velallisella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. Jollei velallisella ole asuinpaikkaa Suomessa, riitaisuudet käsitellään käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä pankilla on kotipaikka tai sen hallintoa pääasiallisesti hoidetaan.

Tähän velkasuhteeseen sovelletaan Suomen lakia.

19. Tuomioistuimen ulkopuoliset oikeussuojakeinot

Velallinen voi saattaa velan yleisiä ehtoja ja luottosopimusta koskevan erimielisyyden Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan (Fine, www.fine.fi) tai Kuluttajariitalautakunnan (KRIL, www.kuluttajariita.fi) käsiteltäväksi.