Suomen suosituimpien rahastojen joukossa on liuta yhdistelmärahastoja. Syy on yksinkertainen: ne vastaavat tyypillisten säästäjien tarpeisiin hyvin. Ne ovat vaivattomia, arvonvaihteluiltaan usein verrattain maltillisia ja niiden tuotto-odotus on lähtökohtaisesti inflaatiota suurempi.
Nimensä mukaisesti yhdistelmärahastot sisältävät eri sijoituskohteiden yhdistelmiä, tyypillisesti korko- ja osakesijoituksia. Lisäksi markkinoilta löytyy myös ratkaisuja, jotka sijoittavat näiden omaisuusluokkien lisäksi esimerkiksi reaaliomaisuuteen tai hyödykkeisiin.
Korkoa korolle -ilmiö toteutuu hyvin yhdistelmärahastoissa
Sijoittamalla useita omaisuusluokkia sisältävään ja riskitasoltaan sijoittajan tavoitteisiin sopivaan yhdistelmärahastoon, ei sijoittajan mahdollisesti tarvitse tehdä sijoituskohteeseen lainkaan muutoksia useaan vuoteen. Kun sijoittaja ei lunasta varoja, hänelle ei myöskään synny verotettavia luovutusvoittoja. Markkinoilla tapahtuviin muutoksiin salkunhoito pystyy reagoimaan rahaston sisällä, rahastoa sitovien sääntöjen puitteissa ilman, että sijoittaja joutuu erikseen lunastamaan varoja rahastosta ja sijoittamaan niitä mahdollisesti toisiin sijoituskohteisiin. Parhaimmassa tapauksessa syntyneiden tuottojen verotus lykkäytyy pitkälle tulevaisuuteen. Rahaston sisällä muodostuu siis tuottoa alkuperäisen sijoitetun pääoman lisäksi vuosien saatossa syntyneille tuotoille. Tämä jos joku on korkoa korolle -mekanismia kauneimmillaan.
Yhdistelmärahastojen kulut puhututtavat
Lukuisten hyötyjen sijasta julkinen keskustelu kääntyy valitettavan usein yhdistelmärahaston kulurakenteeseen. Varojen sijoittamisesta ja rahastosalkun hoidosta perittäviä hallinnointipalkkioita pidetään korkeina. Usein vertailukohtana käytetään suorien osakkeiden omistamista arvo-osuustilin kautta tai passiivista indeksisijoittamista. Vertailukohdan mielekkyyden voi kyseenalaistaa ottamalla huomioon, mitä muita ominaisuuksia säästäjä edellyttää sijoituskohteelta ja mikä on säästäjän suhtautuminen riskiin. Suurimmalle osalle säästäjistä sijoituksien kohdistaminen pelkästään osakesijoituksiin on liian riskialtista. Säästäjälle liian suuren riskin sijoituskohde voi pahimmassa tapauksessa johtaa tilanteeseen, jossa ensimmäisten miinusmerkkisten tuottojen ilmaantuessa sijoituksista luovutaan tappiolla ja säästäminen lopetetaan.
Sijoituskohteen kulurakenne on yksi tärkeä sijoituspäätökseen vaikuttava tekijä, jolla on myös pitkällä sijoitusajalla oleellinen merkitys tuoton muodostumiseen. Yksittäisten tekijöiden sijasta päätöstä tehdessä tulisi keskittyä kokonaisuuteen. Maantieteellisellä, ajallisella ja omaisuusluokkien välisellä hajautuksella on huomattavasti suurempi vaikutus tulevaisuuden tuottoihin kuin yksittäisien sijoituskohteiden kulurakenteella. Yhden ruumiinosan perusteella ei kannata vielä julistaa koko torsoa kelvottomaksi.
Olisiko siis syytä parjata vai ylistää suosittuja yhdistelmärahastoja? Harva asia elämässä on hyvin mustavalkoista ja liiallinen yksinkertaistaminen vaarallista. Mikäli et ole varma, ovatko yhdistelmärahastot sinulle oikea vaihtoehto, kannattaa säästämisestä ja sijoittamisesta keskustella oman pankin asiantuntijan kanssa. Tapaamisessa voi kartoittaa omat säästötavoitteet, riskinsietokyvyn ja omaan tilanteeseen soveltuvat sijoituskohteet, ja sen jälkeen pohtia sopivatko yhdistelmärahastot sijoituskohteeksi sinulle.
Tämän blogitekstin on kirjoittanut POP Pankin säästämisen ja sijoittamisen kehityspäällikkö Ilkka Kauppinen.
Tämän blogin tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi tai suositukseksi ostaa, myydä tai vaihtaa rahoitusvälineitä. Rahoitusvälineiden arvo ja rahoitusvälineistä saatava tuotto voivat sekä nousta että laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan.
Tutustu POP Pankin rahastoihin
Varaa aika tapaamiseen
