Emäntä Anna Rauhansuu ja isäntä Janne Rauhansuu naurahtavatkin, että suomalaiselle luonteelle on tyypillistä, ettei omalle osaamiselle anneta arvoa ennen kuin sitä on saatu muualta. Ovet pääkaupunkiseudun putiikkeihin avautuivat vasta, kun myssyt olivat herättäneet ihastusta Pariisissa. Nyt suomalaisittain sympaattinen ja kansainvälisesti eksoottinen myssy on löytänyt tiensä niin Tokioon kuin maailman kuumimpaan muotipääkaupunkiin Korean Souliin. Myssyfarmin tuotannosta 95 prosenttia menee vientiin kahdeksaan maahan.
Annalle ja Jannelle kaiken perustana on maa ja sen viljely, tuotteiden jatkojalostus ja ennen kaikkea oman työn arvostus. Sukutila on keskellä varsinaissuomalaisia viljavia peltoja. Jannen isä viljeli tilaa, kehitti ja monipuolisti toimintaa, kun Janne loi ammattiurheilijan uraa purjelautailijana maailmalla.
— Meille on tärkeää edesauttaa luomuviljelyn kehittymistä ja yleensäkin suomalaisen maatalouden kehittymistä kestävämpään ja kannattavampaan suuntaan, molemmat toteavat.
Mereltä pellolle
Jannen urheilu-ura päättyi loukkaantumiseen vuonna 2003. Samaan aikaan sukupolvenvaihdos tuli ajankohtaiseksi kotitilalla, ja Janne päätti jatkaa sukutilan pitoa.
— Muutin Suomeen vakituisesti vasta vuonna 2008. Koska olin ollut vuosia ulkomailla, näin paremmin suomalaisen maatalouden mahdollisuudet. Pärjäämme erikoistumalla ja luomuviljelyllä, kun uskomme puhtaaseen luontoon ja laadukkaisiin tuotteisiin, Janne sanoo.
Sukutilan muuttaminen luomutilaksi aiheutti ensin neuvotteluja isän kanssa. Miksi hyvin toimivaa pitäisi muuttaa? Jannelle luomuviljelyn edut olivat selviä sekä se, että oman tilan tuotteita tulee jatkojalostaa ja toimintaa kehittää laajakatseisesti.
Kansainvälistymiselle tukea
Myssyjä Janne neuloi jo Sveitsissä asuessaan. Myssy liittyi lasketteluun ja hiihtämiseen. Jannen ensimmäinen itsetekemä luomus muistutti tosin enemmän pannumyssyä kuin pipoa. Ensin myssyt olivat maatilallakin lähinnä harrastus, vaikka verkkokauppa oli avattu jo vuonna 2011. Vuodesta 2014 lähtien toimintaa on kehitetty määrätietoisesti.
Tässä vaiheessa myös emäntä oli muuttanut tilalle ja jättänyt aiemman työpaikkansa. Anna keskittyi tilan tuotteiden jalostukseen ja pohti myssyliiketoiminnan laajentamista. Myssyfarmin tarina sai uuden juonen. Perhekin laajeni, kun perheeseen syntyi ensin seitsemän vuotta sitten Aina, viisi vuotta sitten Unto, seuraavaksi nyt kolmevuotias Unna ja viimeksi puolivuotias Auni.
Myssyt sekä viljan, öljyn ja palkokasvien luomuviljely ja jatkojalostus olivat aluksi tilan yhteistä toimintaa. Kun myssyjen tuotanto kansainvälistyi, oli tarpeen erottaa alkutuotanto omaksi yritykseksi. Nyt Myssyfarmi Oy:n alla ovat neuleet ja ruoka. Jannen Maatalous Oy taas vastaa alkutuotannosta. Ruokatarjonnassa on luomurypsiöljy, Luomu Hulda -herne, Luomu hernerouhe ja Luomu hernejauho. Kaikkia tilan tuotteita myydään myös omassa verkkokaupassa.
—Luomutuotteiden kysyntä kasvaa koko ajan, kun kulutustottumukset tukevat entistä enemmän kestäviä tuotantotapoja. Vastaavasti palkokasvien viljelyllä pystymme tuottamaan soijalle vaihtoehdon eläinten ruokinnassa.
Anna on Myssyfarmin luova johtaja, joka vastaa suunnittelusta, markkinoinnista ja työntekijöistä. Myssymummoja on kymmenkunta ja lisäksi on markkinointiin ja projekteihin osallistuva ulkopuolinen työntekijä.
— Olemme saaneet tukea ELY-keskuksesta kansainvälistymishankkeillemme. Keväällä meille myönnettiin Tekesin rahoitusta kansainvälistymisprojektiimme, jolla voimme vahvistaa brändi-identiteettiämme, Anna kertoo.
Ensimmäisinä vuosina tilan liikevaihdosta valtaosa tuli alkutuotannosta. Maanviljelyllä myös rahoitettiin Myssyfarmin käynnistymistä. Nyt vienti on vetänyt niin hyvin, että Anna ennustaa Myssyfarmin liikevaihdon ohittavan maatalouden. Myös ruokasektori kasvaa tasaisesti. Tulos tulee kuitenkin edelleen maataloudesta.
— Koska tilalla oli vankat perinteet, olemme saaneet vakuutta vastaan myös rahoitusta, Janne selittää.
100 % jäljitettävyys
Tilan tuotteiden jäljitettävyys on sataprosenttinen niin myssyissä kuin elintarvikkeissakin. Oma viljely ei riitä esimerkiksi luomurypsiöljyn tuotantoon, vaan Jannella on sopimusviljelijöitä laajalla alueella. Rypsiöljy puristetaan luomusyysrypsistä, jonka maku ja laatu ovat kevätrypsiä täyteläisempiä.
Tilalla on viisi omaa suomenlammasta, joiden lisäksi luomuvillaa saadaan naapurilampurilta. Suomenlampaan villa on silkkimäistä ja kiharaa. Käsityönä siitä valmistuu pehmeää ja kestävää lankaa. Nyt myssyt värjätään myös pelkästään kasviväreillä.
Ja myssyt todellakin syntyvät paikallisten mummojen, isoäitien tekeminä. Pakkauksesta löytyy tekijän nimi – mummo voi siis olla esimerkiksi Ritva, Salli tai vaikkapa Eeva. Kaikki tekijänaisia parhaasta päästä.
Anna ja Janne korostavat myssyilyn sosiaalista puolta. Eläkkeellä oleville käsityönharrastajille on löytynyt tehtävä, jota he itse ja myös kyläyhteisö arvostavat. Mummot kokoontuvat vähintään kerran kuussa neulomaan yhdessä.
Myssyfarmille on tärkeää olla osa kyläyhteisöä. Yritys tukee säännöllisesti esimerkiksi paikallista lapsi- ja nuorisotoimintaa. Koska Janne on oman kylän poikia ja hänen 15 vuotta kestänyt maailman kiertämisensä on kaikkien tiedossa, ei kylän väki ihmettele pariskunnan luovia ideoita. On perin luonnollista, että Vistolan kylästä lähtee villamyssyjä Aasiaan.
