Mitä tulee ensimmäiseksi mieleen, kun pohditaan miten hyvin suomalaiset hoitavat nykyisin raha-asiansa?
Tiedotusvälineissä on uutisoitu kotitalouksien ennätyksellisestä velkaantumisesta, kulutusluottojen käytön lisääntymisestä ja maksuhäiriöiden kasvutrendistä. Unohtamatta keskustelua asuntoyhtiölainoista ja ylipitkistä asuntolainoista. Pelko Ruotsin asuntokuplan puhkeamisen siirtymisestä myös meille on huolestuttanut. Toisaalta on peloteltu asuntojen hintojen muuttumisesta täysin arvottomiksi kasvukeskusten ulkopuolella.
Kaiken hälyn keskellä on kuitenkin hyvä huomata, että valtaosa suomalaisista ottaa tuloihinsa suhteutettuna järkevänkokoisia asuntolainoja. Suurin osa hoitaa asunto- ja muutkin lainansa hyvin. Lisäksi säännöllinen säästäminen esimerkiksi rahastoihin on todella paljon yleisempää kuin vaikkapa parikymmentä vuotta sitten.
Myös perinteiset pankit toimivat lainanmyönnössä vastuullisesti: asiakkaiden maksukyky arvioidaan huolellisesti ja lainan määrä sovitetaan riskimielessä hyväksyttävälle tasolle. Asiakkaita kan-nustetaan säästämiseen ja heille tarjotaan korkosuojauksia ja lainaturvaa yllätysten välttämiseksi. Asiakkaille myös suositellaan pääsääntöisesti korkeintaan 25 vuoden laina-aikaa, koska se vähentää asiakkaan riskiä ja kokonaiskorkokustannuksia.
Enemmistön harkitsevaa suhtautumista lainanottoon kuvastaa myös tammikuun lopussa teettämämme kysely, jonka toteutti tutkimusyhtiö Syno Int. Demografisesti edustavan yli tuhannen vastaajan kanta ylipitkiin asuntolainoihin oli harvinaisen selvä: yli 80 % pitää ylipitkää asuntolainaa vain vähän tai ei lainkaan kiinnostavana omalla kohdallaan. Melko kiinnostavana sitä piti alle 6 % ja erittäin kiinnostavana alle 4 % vastaajista.
Kyselyssä havainnollistettiin esimerkillä, miten laina-ajan pidentäminen 25:stä 35 vuoteen vaikuttaa lainan kuukausierään ja koko laina-ajalta maksettaviin korkoihin. Laaja enemmistö koki koko laina-ajan korkokustannusten nousun suureksi. Korkokustannusten nousua suurena pitävien suhde nousua vähäisenä pitäviin oli 24:1:een.
Näidenkin tulosten valossa luotan edelleen suuren enemmistön kykyyn hoitaa raha-asiat vastuullisesti. Ei ongelmilta kannata kuitenkaan ummistaa silmiään. Pankkien vastuullinen toiminta ja talousasioiden hoitoon liittyvä kasvatus kouluissa ja kotona ovat tae siitä, että ongelmat eivät pääse ryöpsähtämään.
Lisäksi positiivisten luottotietojen käyttöönotto myös Suomessa palvelisi kuluttajien taloudenpitoa. Erityisesti pankkisääntelyn ulkopuolella toimivien, aggressiivisesti kulutusluottoja tarjoavien yritysten aktiivinen mainonta on omiaan suistamaan helpolla tavalla etenkin kokemattomien talouden raiteiltaan. Ollaan siis jatkossakin tarkkana oman talouden kunnossa pidossa!
Timo Hulkko
Johtaja, POP Pankki
