POP Pankkiliiton tarkastusjohtaja Jari Korpela teki sen. Hän pyöräili Pariisiin Team Rynkebyn Helsingin joukkueessa huipennuksena pitkälle, lähes vuoden kestäneelle treenirupeamalle. Miltä nyt tuntuu, Jari?
‒ Kyllä tuntuu, Jari nauraa.
‒ Vähän joka puolelta on paikat kipeänä, mutta tästä alkaa palautuminen, Buranan voimalla. Onneksi kohta on loma, enkä usko, että silloin tulee kauheasti pyöräiltyä.
Kerrataanpa vielä lyhyesti, mistä on kyse. Team Rynkeby ‒God Morgon on hyväntekeväisyystapahtuma, jossa pohjoismaiset pyöräilyjoukkueet harjoittelevat systemaattisesti useita kuukausia tähtäimenään pyöräillä Pariisiin. Joukkueiden jäsenet keräävät sponsoreita, joiden lahjoittamat varat menevät lyhentämättöminä hyväntekeväisyyteen ‒ tänä vuonna vakavasti sairaiden lasten hyväksi.
Kerroimme jo aiemmin, miten tarkastusjohtajamme Jari päätti lähteä mukaan projektiin ja minkälaiset Jarin kokemukset kovasta treenistä pyörän selässä ovat olleet. Nyt Jari voi ylpeänä todeta tehneensä sen mitä lupasikin, kun maaliviiva ylittyi Pariisissa 8. heinäkuuta.
Pitkä kuuma matka
Kuten arvata saattaa, heinäkuussa matkalla Euroopan halki ei juuri kylmä tullut. Jari kertoo, että monena päivänä poljettiin yli 30 asteen hellelukemissa, joten nesteytys ja muu tankkaus oli tärkeä pitää kunnossa.
‒ Onneksi meillä oli ihan mahtavat huoltojoukot mukana koko ajan. Meidän yli 40 hengen tiimillemme oli yhteensä neljä huoltoautoa ja iso rekallinen ruokaa. Suurelta osin tiimisponsoriemme ansiosta söimme erittäin hyvin ja kokit tekivät meille todella hyviä ruokia, Jari kiittelee.
Matkan aikana lihakset olivat tietysti kovilla ja erityisesti niska ja hartiat jäykistyivät helposti. Jari kertoo huvittuneena, että jokaisella oli pysähdyspaikoilla omat rutiininsa, joilla lievitettiin jumituksia.
‒ Etenkin tolpat olivat suosittuja kivunlievityspaikkoja, kun niiden avulla pystyi venyttelemään ja vähän hieromaankin selän lihaksia.
Matkaan mahtui vauhdin lisäksi myös vaarallisia tilanteita, mutta suuremmilta kolhuilta onneksi vältyttiin Jarin tiimissä. Huoltoauton kyytiin pääsi, jos jokin paikka kipeytyi niin, että polkeminen ei onnistunut.
Maaliviivalla paita vaihtoon
Kukin tiimi lähti matkaan yhtä aikaa, mutta polki omia reittejään. Muiden tiimien kanssa kohdattiin vain satunnaisesti esimerkiksi pysähdyspaikoilla. Tästä huolimatta jokainen tiimi saapui maaliin hyvin samoihin aikoihin: ensimmäisen ja viimeisen tiimin välillä oli eroa vain pari tuntia.
‒ Kun saavuimme maaliin Pariisin tiedekeskuksen puistoon, monella oli tunteet pinnassa. Siellä näkyi itkua ja naurua. Vastassa oli muita joukkueita, sukulaisia ja ystäviä sekä ihan ulkopuolisia katsojiakin.
Joukkueiden jäsenet alkoivat vaihtaa keskenään paitoja. Jari kertoo, että heti maaliviivan jälkeen hänen luoksensa hyökkäsi islantilaisen tiimin jäsen, joka halusi vaihtaa Jarin kanssa paitoja.
‒ Nyt on sitten hieno islantilainen paita muistona, Jari nauraa.
Jari kertoo, että haku ensi vuoden tiimeihin on jo alkanut, mutta aikoo itse antaa tilaa seuraaville.
‒ Ainutlaatuinen kokemus tämä oli, mutta kyllä minulle riitti kerta. Vaikka täytyy myöntää, että nyt on vähän tyhjä olo ja ihmetyskin, että missä mun tiimi on, Jari miettii vähän haikeana.
‒ Kyllä siellä monet ovat olleet mukana useampana vuonna peräkkäin ja meidänkin tiimistämme osa aikoo mukaan taas seuraavalle reissulle. Pyöräily jatkuu harrastuksena kuitenkin varmasti, vaikka en enää aiokaan tähdätä Pariisiin.
Jos joku kiinnostuu lähtemään Team Rynkebyn matkaan, Jari sanoo kertovansa mielellään vinkkejä ja suosittelevansa kokemusta, jos pyöräily vähääkään kiinnostaa.
