Mitä on saavutettavuus digitaalisissa palveluissa? Kuka siitä hyötyy? Ja miten sitä kehitetään? Tätä kaikkea kysyimme POP Pankin käyttäjäkokemus- ja käyttöliittymäsuunnittelusta vastaavalta Heli Turuselta.
Kuinka pyörätuolin kanssa pääsee elokuvateatteriin? Esimerkiksi tällaisiin asioihin kiinnitetään huomiota, kun mietitään esteettömyyttä eli rakennusten, tilojen ja ympäristön helppokulkuisuutta ja toimivuutta kaikille ihmisille. Saavutettavuudella puolestaan viitataan digimaailman esteettömyyteen, eli digitaalisten palveluiden ja kanavien helppokäyttöisyyteen ja ymmärrettävyyteen.
”Saavutettavuudessa on kyse siitä, että kaikilla olisi samanlainen oikeus käyttää digipalveluita ja niiden käyttö olisi yhdenvertaista”, kertoo UI/UX Designer Heli Turunen.
Konkreettisena esimerkkinä saavutettavuudesta toimii esimerkiksi näkövammaisen mahdollisuus käyttää digipalveluita – pystyykö hän vaikkapa liikkumaan sivustolla ruudunlukulaitteen avulla?
Julkiselta sektorilta sekä osalta yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioilta velvoitetaan saavutettavia digipalveluita laissa. Kyseinen laki ja saavutettavuusvaatimukset koskettavat myös pankkeja. Saavutettavuus on kuitenkin tärkeää myös muutenkin kuin lain noudattamisen näkökulmasta.
”Saavutettavuus ei helpota ainoastaan heitä, joilla on haasteita käyttää digipalveluita. Se helpottaa kaikkia. Ja kyllähän pankkipalveluiden tulee olla helposti lähestyttäviä ja helppokäyttöisiä, niitä saatetaan kuitenkin käyttää päivittäin. Digipalveluiden käytettävyys, sujuvuus ja luotettavuus vaikuttaa myös asiakastyytyväisyyteen”, summaa Turunen.
UI/UX Designer Heli Turunen näkee, että saavutettavuus vaikuttaa myös asiakastyytyväisyyteen.
Sujuvuus ja helppous saavutettavuuden ytimessä
Heli Turusen työssä saavutettavuus on vahvasti läsnä. Mutta mitä UI/UX Designer oikein tekee?
”UI/UX Design tarkoittaa käyttäjäkokemus- ja käyttöliittymäsuunnittelua. Käyttäjäkokemussuunnittelun osalta tutkin POP Pankin digipalveluiden käyttäjiä, sitä miten he käyttävät digipalveluita, mitä tunteita heille herää ja onko palveluissa jotain, mitä pitäisi parantaa nimenomaan käyttäjän näkökulmasta. Käyttäjäkokemussuunnittelu toimii pohjana käyttöliittymäsuunnittelulle. Käyttöliittymäsuunnittelulla luodaan visuaalinen luonnos siitä, miltä palvelu näyttää. Tämä sisältää esimerkiksi tekstit, elementit ja painikkeet palvelun sisällä”, selventää Turunen.
Entä miten Turunen ottaa saavutettavuuden huomioon työssään?
”Minun työssäni saavutettavuus näkyy esimerkiksi siten, että huomioin palveluiden visuaalisessa suunnittelussa erilaiset värivalinnat, eri värien väliset kontrastit sekä fonttikoot. Hyvä käytettävyys parantaa myös saavutettavuutta, eli esimerkiksi hakemusta täyttäessä käyttäjän olisi hyvä nähdä koko ajan, missä kohtaa hän etenee hakemuksella. Käyttäjällä tulisi olla myös mahdollisuus siirtyä taaksepäin hakemuksella ja palata muokkaamaan hakemuksen eri vaiheita”, kertoo Turunen.
Erilaiset värivalinnat ja värien väliset kontrastit ovat tärkeitä esimerkiksi punavihersokeille käyttäjille. Fonttikoilla puolestaan on iso merkitys luettavuuden ja käytettävyyden kannalta erityisesti mobiililaitteilla.
”Hyvä käytettävyys ja saavutettavuus digipalveluissa on sellaista, että palvelun käyttö on sujuvaa, eikä siinä tule vastaan mitään ärsykkeitä. Kun käyttäjällä ei tule ongelmia vastaan, käytettävyys on hyvällä tasolla.”
Saavutettavuutta kehitetään jatkuvasti
UX/UI Designerin lisäksi POP Pankin digitaalisten palveluiden saavutettavuutta kehittävät muun muassa POP Pankin IT-kehitystiimi.
”Saavutettavuus on hyvin teknistä. Esimerkiksi IT-tiimissä huolehditaan, että palveluiden koodaus toteutetaan saavutettavasti sekä varmistetaan saavutettavuustestauksilla, että palvelut toimivat esimerkiksi ruudunlukulaitteella. Omassa työssäni testaan esimerkiksi palvelussa käytettävien värien kontrasteja. Markkinointitiimissä teemme myös käyttäjätestauksia, joilla testaamme palvelun käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä.”
Turunen muistuttaa, että ei-saavutettavasta palvelusta on vaikea saada kerralla saavutettavaa. Tämän vuoksi esimerkiksi POP Pankiltakin löytyy saavutettavuusseloste, johon on kirjattu erilaiset puutteet saavutettavuuden osalta. Seloste toimii ikään kuin työlistana saavutettavuustyölle ja listalla olevia puutteita korjataan vuosittain. Myös saavutettavuusvaatimukset muuttuvat, minkä vuoksi digitaalisten palveluiden ja kanavien saavutettavuutta tarkastellaan ja testataan tasaisin väliajoin. Uusia palveluita luodessa saavutettavuus otetaan kuitenkin alusta alkaen huomioon.
Työtä riittää, mutta se on merkityksellistä – saavutettavuuden parantaminen helpottaa monen elämää ja edistää yhdenvertaisuutta.
