Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ilmasto ja luonto eivät odota, yritystenkin on aika toimia ja sopeutua uusiin markkinoihin. Kestävän kehityksen innovaatiot, muutokset ja investoinnit rakentavat yhteistä hyvää, mutta voivat olla myös mahdollisuus uudenlaiseen kukoistavaan liiketoimintaan. Sitran asiantuntija Miika Korja kertoo miksi ja miten.
Ilmastonmuutos ei ole vain suurten globaalien yritysten asia, vaan se ulottuu pk- ja mikroyrittäjiin asti. Kyky sopeutua uusiin markkinoihin jakaa jo nyt toimialoja voittajiin ja häviäjiin. Samalla se tuo uusia ja ennakkoluulottomia ajatuksia ja toimijoita kentälle.
”Piste, jossa ilmastokriisi kuuluu vain joillekin, on ohitettu aikaa sitten. Kesällä näimme ilmastonmuutoksesta johtuvia luonnonkatastrofeja rikkaassa Länsi-Euroopassakin”, sanoo Miika Korja, joka toimii Sitrassa ilmasto- ja luontoratkaisujen asiantuntijana. Hän on työskennellyt myös vihreän sijoittamisen parissa Lontoossa ja arvioinut kestävän kehityksen kriteerejä osana yritysrahoitusta.
Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Euroopan ilmastolain myötä EU sitoutuu olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.
Kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta voi tarkastella yritystoiminnassa kahta kautta. Miten muuttuva ilmasto vaikuttaa yrityksen toimintaan, mitä muutoksen tuomat riskit ovat? Toinen tärkeä kysymys on, miten yrityksen toiminta vaikuttaa ilmastoon.
Samalla on hyvä tarkastella ilmastopolitiikan instrumentteja, jotka vaikuttavat yritysten liiketoimintaan.
”EU:ssa on toimiva päästömarkkina, jossa hiilen hinta on noussut paljon viimeisen parin vuoden aikana. Se hinnoittelee tiettyjä toimialoja vahvasti kohti vähähiilisempää tuotantoa. Hiilen hintaan tulee paineita eri suunnilta: kiristyvät päästötavoitteet sekä odotukset EU:n ilmastotavoitteiden kiristymisestä.”
Käytännön esimerkiksi Korja nostaa turpeen, jonka hinta alkoi nousta, kun päästökaupassa hiilen hinta lähti kipuamaan. Kun hiilipäästöjen hinnan nousu Euroopassa ylitti kaikki ennusteet, turpeen polttamisesta tuli verrattain kallista. Tämä puolestaan kannustaa yrityksiä etsimään päästöttömiä tapoja tuottaa energiaa.
Reilu siirtymä vaatii tukia ja koulutusta
Hiilineutraaliin energiajärjestelmään on siirryttävä reilusti. Yrityksiä ja ihmisiä on tuettava muutoksessa.
”Tästä seuraakin kysymys: miten tehdään reilu siirtymä? Keskeisiä keinoja ovat esimerkiksi uudelleenkoulutus ja tuet uusien yritysten perustamiselle ja talouden monipuolistamiselle alueilla, joissa työpaikkoja häviää.”
Päästöoikeuksien kallistuminen vaikuttaa erityisesti muun muassa energia-alan yrityksiin sekä raskaaseen teollisuuteen.
”Näiden toimialojen on tärkeää miettiä, miten päästöt saadaan pienemmiksi. Myös rahoittajat seuraavat päästökaupan piirissä oleva aloja, joilla on todella isot päästöt. Sillä voi olla isot vaikutukset.”
Rahoitusala on ollut nopea reagoimaan kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen. Korja täsmentää, että näin tapahtuu, koska sijoittajat perustavat päätöksenteon tulevaisuuden arviointiin.
”Mitä kestävämpi yhtiö on, sitä parempi luottoriski siinä rahoittajalle on. Siksi myös pankit alkavat miettiä, miten saadaan pk-yhtiöitä kohti vähähiilisempää liiketoimintaa. Sitä kautta pankin luottoriski pienenee.”
Lainan ehtona voi olla kestävyyskriteerejä, joissa lainan marginaali muuttuu edullisemmaksi, mikäli yritys onnistuu esimerkiksi käyttämään puhtaampia energiamuotoja tai materiaaleja.
Jos yritys ei reagoi muutoksiin ajoissa, syntyy transitioriski
Kymmenessä vuodessa monet kuluttajille ennen vieraat asiat ovat muuttuneet normaaleiksi: kotimaisuutta ja lähituotantoa korostavat ruokavalinnat, lihansyönnin vähentäminen, palvelujen jakaminen, kierrättäminen, kiertotalous. Kuluttaja osaa halutessaan olla notkea, jopa notkeampi kuin yritysmaailma uskoo.
Korja puhuu transitioriskeistä eli siirtymäriskeistä, jotka syntyvät, kun vähähiiliseen yhteiskuntaan siirryttäessä osa yrityksistä ei onnistu vähentämään päästöjään tai muuttamaan toimintatapojaan tarpeeksi nopeasti.
”Se on yksi tapa hahmottaa ilmastoriskiä. Muuttuva säätely, kulutustottumukset ja muut hintapaineet ohjaavat toimialaa ja kysyntää. Jos yhtiö ei onnistu pysymään aallonharjalla vähähiilisempään tuotantoon ohjaavassa kehityksessä, muodostuu transitioriski.”
Autoteollisuus on suuressa murroksessa kohti sähköautoilua.
Esimerkkinä Korja mainitsee autoteollisuuden. Jos se ei ole ajoissa huomioinut, kuinka kulutustottumukset ja regulaatiot ohjaavat kohti sähköautoilua, sille muodostuu transitioriski.
”Yrityksillä, jotka onnistuvat muuttamaan liiketoimintaansa etuajassa, riski on pienempi.”
Vuonna 2009 perustettu yhdysvaltalainen, kasvipohjaisia lihankorvikkeita tuottava Beyond Meat -yritys on hyvä todiste oikeasta ajoituksesta ja kasvusta. Nyt sen pörssiarvo on kahdeksan miljardia euroa.
Kotimainen esimerkki on uusiutuvaan biodieseliin nojaavan Neste. Sen arvostus pörssissä suhteessa yhtiön tulokseen on korkeampi kuin kansainvälisillä verrokeilla, jotka nojaavat vahvemmin öljynjalostukseen.
Ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa niin, että talous samalla kasvaa
Kehityksestä ja teknologiasta huolimatta talous ja yhteiskunta ovat alisteiset luonnon tarjoamille palveluille. Maailman talousfoorumi arvioi, että yli puolet maailman vuotuisesta bruttokansantuotteesta riippuu luonnosta. Eniten sen varassa ovat rakentaminen, maatalous sekä juoma- ja elintarviketeollisuus.
Korja näkee, että uudet liiketoiminnat huomioivat luontovaikutukset paremmin. Luontoa ja ilmastoa ei enää nähdä alustoina, joita voidaan surutta käyttää ja tärvellä, vaan niillä on hintansa.
”Isojen globaalien uusien alojen arvoketjujen väleihin muodostuu mielenkiintoisia liiketoimintamahdollisuuksia, joita ei vielä osata ajatella.”
Esimerkiksi sähköiset ajoneuvot ovat ilmastonäkökulmasta hyviä, mutta akkumineraalien kaivuu saattaa aiheuttaa negatiivisia luontovaikutuksia. Siinä on mahdollisuus kestävämmille ratkaisuille esimerkiksi kiertotalouden saralla.
Ratkaisuja ei synny ilman tavoitteellista ja avointa tutkimusta ja tuotekehitystä. Yksi ratkaisu voisi olla, että valtio ja yliopistot voivat hakea niissä uudenlaisen aktiivisen roolin.
VTT:n tutkijoiden perustama tekstiilikuituinnovaattori Spinnova listautui Nasdaq First North Growth Market -markkinapaikalle kesäkuussa. Yliopistoista Korja mainitsee Aallon, jossa opiskelijoiden start-upeissa ratkotaan kestävyyden ongelmia uudenlaisista kulmista.
”Isossa kuvassa meidän täytyy sovittaa taloudellinen toimintamme luonnon asettamiin rajoihin. Sitran keväinen selvitys vahvisti, että tiukat ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa niin, että talous samalla kasvaa.”
Tämä vaatii kuitenkin ennennäkemättömän laajoja ja kunnianhimoisia ilmastotoimia.
Seuraava iso termi on jo kulman takana: luontopääoma. Korja uskoo, että siitä tulee yhtä merkittävä yhteiskunnan ja yritysten näkökulmasta kuin ilmastonmuutos on. Se on tänä vuonna noussut sijoittajien ja poliitikkojen agendalle.
Luontopääoma on luonnon monimuotoisuutta ja sen tarjoamia hyötyjä ja palveluita, joista yhteiskunta ja talous ovat riippuvaisia.
”Sillä ei vielä ole omaa mittayksikköä, mutta edelläkävijäyritykset alkavat nyt jo arvioida omia vaikutuksiaan luontopääomaan.”
Teksti: Sirkku Saariaho
Kuva: Getty Images
Artikkeli on julkaistu POP Koivunlehti numerossa 2/2021
