Avioeron myötä kuvaan astuu sopimus nimeltään ositus. Mitä se tarkoittaa ja miksi se kannattaa tehdä? Lainopillisten palvelujen palvelupäällikkö Marja-Terttu Törrönen Suupohjan Osuuspankista vastaa.
Avioeron yhteydessä puolisoiden omaisuus ja velat jaetaan laatimalla omaisuuden ositussopimus. Mikäli puolisoilla on avioehtosopimus, vaikuttaa sen sisältö siihen mitä omaisuutta osituksessa otetaan huomioon. Osituksen yhteydessä laaditaan laskelma ja sovitaan siitä, maksaako mahdollisesti enemmän omaisuutta omistava puoliso toiselle tasinkoa eli hyvitystä. Osituksen toimittamisen jälkeen omaisuus rekisteröidään sen puolison nimiin, jonka omistukseen se on osituksessa tullut.
Ositus voidaan tehdä heti kun avioero on laitettu vireille käräjäoikeuteen ja harkinta-aika on alkanut. Jos ositus tehdään harkinta-ajan kuluessa eivätkä puolisot haekaan lopullista avioeroa, jää osituksessa sovittu omaisuusjako kuitenkin voimaan.
Osituksen tekeminen avioeron yhteydessä ei ole laissa määrätty velvollisuus. Puolisoiden omaisuuden omistussuhteet ovat kuitenkin epäselvässä tilassa, kunnes ositus on toimitettu. Jos esimerkiksi toinen puolisoista kuolee avioeron jälkeen, mutta ennen osituksen toimittamista, on entinen puoliso kuolinpesän osakas vielä pitkänkin ajan jälkeen, koska ositus on toimittamatta.
Vähemmän omistava entinen puoliso voi esittää ositus- ja tasinkovaateen vuosienkin kuluttua avioerosta, sillä vaatimuksen esittämille ei ole asetettu määräaikaa. On hyvä tiedostaa, että osituksen piiriin saattaa kuulua myös avioeron jälkeen syntynyt omaisuuden arvonnousu, joka on kertynyt avioeron ja ositussopimuksen allekirjoittamisen välisenä aikana. Osituksessa omaisuus arvostetaan ositushetken, ei siis avioeron vireilletulon mukaiseen arvoon.
Ositussopimuksen laatimiseksi heti avioeron yhteydessä on siis monta hyvää syytä ja voidaan selvästi todeta, että sopimuksen teko onkin molempien puolisoiden edun mukaista. Ositussopimuksen laatimiseen saat apua lainopillisia palveluja tarjoavista POP Pankeista.
