Metsä on suomalaisen biotalouden perusta, koska Suomesta löytyy jo nyt paljon osaamista ja ainutlaatuista teknologiaa. Uusia tuotteita kehitetään koko ajan lisää. Suomen talouden kasvu perustuu merkittävästi metsäteollisuuden ja biotalouden kasvuun. Koivunlehti–asiakaslehdessämme professori Antti Asikainen näkee biotaloudessa mahdollisuuden olla talouden kasvumoottori.Metsä on suomalaisen biotalouden perusta, koska Suomesta löytyy jo nyt paljon osaamista ja ainutlaatuista teknologiaa. Metsän biomassoja hyödynnetään puutuotteiden ja paperin lisäksi esimerkiksi kangaskuiduissa, lääkkeissä, kemikaaleissa, elintarvikkeissa, muoveissa, kosmetiikassa, älypakkauksissa ja bioöljyssä. Uusia tuotteita kehitetään koko ajan lisää.
Suomen talouden kasvu perustuu merkittävästi metsäteollisuuden ja biotalouden kasvuun. Professori Asikaisen mielestä metsäbiotaloudella on iso rooli 100 vuotiaassa Suomessa, kun maalle etsitään uutta väylää talouden kukoistukseen. Biotalous onkin yksi maamme kärkihankkeista.
Biotalous houkuttelee rahoitusta
Metsäbiotalous ei ole pelkästään puun jalostusta, vaan merkittävässä osassa ovat myös metsään liittyvät palvelut, kuten luontomatkailu. Asikainen toteaakin, että esimerkiksi Pohjois-Suomessa näiden palvelujen kasvu on ollut erittäin nopeaa. Vaikka mahdollisuuksiin on jo tartuttu, on uudenlaiselle liiketoiminnalle vielä paljon tilaa.
Metsäbiotalous elvyttää talouttamme ja alalla on merkittävää yritystoiminnan rahoitustarvetta. Kansainvälisen pääomarahoituksen rooli näyttää kasvavan Suomessa. Puuta jalostava teollisuus asettuu sinne, missä on hyvät hakkuumahdollisuudet ja tehokkaan puunhankinnan mahdollistava infrastruktuuri. Siksi Suomi on nyt varsin houkutteleva investointikohde.
Asikainen pitää nyt tehtyjä biotalousinvestointeja vakaina ja kestävinä, koska ne perustuvat metsäbiomassan monipuoliseen ja tehokkaaseen hyödyntämiseen.
Investoinnit vaikuttavat merkittävästi aluetalouteen, ja heijastusvaikutukset kattavat koko maan.
Puun kysyntä kasvussa
Metsäbiotalous aktivoi koko metsäalaa ja vaikuttaa myös metsien rakenteeseen ja metsähoitoon. Asikainen arvioi metsänomistajien suhtautuvan positiivisesti metsäbiotalouden tuomaan aktiivisuuteen ja puun kysynnän kasvuun.
Hakkuiden voimakas kasvu kiihdyttää myös metsähoidon tarvetta. Puun kysyntä onkin nyt kehittynyt nyt suotuisasti. Kysyntää on kasvattanut myös se, että puun tuonti on vähentynyt voimakkaasti vuosituhannen alkuun verrattuna.
Investoinneista vauhtia
Konneveden Osuuspankin toimitusjohtaja Ari Heikkilä kuvaa MMB (maatalous-metsätalous-biotalous)-investointien vetävän nyt vahvasti keskisen Suomen kehitystä. Esimerkiksi Äänekosken Metsä Groupin biotuotetehtaan miljardi-investointi ja muut hankkeet ovat tuoneet alueelle uusia työpaikkoja.
Alueen taloudellinen kehittyminen näkyy myös pankissa. Kun alue voi hyvin, ovat asiakkaidenkin asiat paremmalla tolalla, kun asuntojen ja kiinteistöjen arvo säilyy ja jopa nousee. Varsinkin metsäomaisuuden arvo on noussut. Heikkilä muistuttaa, että metsäomaisuus on sijoitusomaisuutta arvopaperien ja asunto-osakkeiden tapaan.
