Maantieteellinen hajauttaminen kannattaa, sillä sijoitusten tuotot vaihtelevat paljon eri maanosien välillä. Alueellisten markkinanousujen ja -laskujen ajoittaminen voi käydä sijoittajalle hyvin vaikeaksi, jopa mahdottomaksi.
Suomalaisten suosituin varallisuuslaji on talletukset, joita on 98 prosentilla kotitalouksista. Säästötileillä kotitalouksilla on hiukan yli sata miljardia euroa. Myös suorat rahastosijoitukset ja pörssiosakkeet ovat alkaneet kiinnostaa suomalaisia. Niitä on jo 43 prosentilla kotitalouksista. Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 196 miljoonaa euroa. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli lokakuun lopussa 157 miljardia euroa.
Eniten sijoitusrahastovarallisuutta on varttuneimmilla, 65–74-vuotiailla. Tässä näkyy mahdollisten perintöjen lisäksi säästöajan merkitys, kun korkoa korolle -ilmiö on saanut vaikuttaa parhaimmillaan monen vuosikymmenen ajan.
Jo yli 900 000 suomalaista on mukana osakemarkkinoilla. Tuntuvan sykäyksen sijoittamiseen toivat vuonna 2020 käyttöön tulleet osakesäästötilit, joilla voi tehdä kauppaa kotimaiseen tai ulkomaiseen pörssiin listatuilla osakkeilla. Syy sijoitusintoon voi olla myös pandemiassa, jonka vuoksi kotitalouksille on jäänyt ylimääräistä rahaa. Merkitystä voi olla käynnissä olevalla keskustelulla tulevaisuuden eläkkeistä ja niiden riittävyydestä.
Riski ja tuotto-odotus kulkevat silti yhä yhtä matkaa: mitä suurempi tuotto-odotus, sitä suurempi riski. Sijoitusten turvaamisesta ja hajauttamisesta on tullut ajankohtainen asia yhä useammalle kotitaloudelle.
Hajauta, hajauta, hajauta
Ei kaikkia munia yhteen koriin. Lähes jokainen sijoittaja salkun koosta riippumatta tuntee sanonnat, jotka tiivistävät hajauttamisen idean: sijoitusten hajauttaminen pienentää riskiä. Onnistumiset joissakin kohteissa tasoittavat epäonnistumisia toisaalla, jolloin koko sijoituksen tuotto pysyy tasaisempana.
Hajauttamisen voi tehdä usealla eri tavalla tai eri tapoja yhdistäen. Sijoitusta voi hajauttaa maantieteellisesti alueen mukaan, toimialan mukaan, ajallisesti tai hajauttamalla eri omaisuusluokkiin kuten esimerkiksi korko- ja osakesijoituksiin sekä reaaliomaisuuteen.
Miksi hajauttaa maantieteellisesti?
Markkinoiden kehitystä lyhyellä aikavälillä on etukäteen mahdotonta ennustaa. Kukaan ei pysty kertomaan varmasti, mitkä osakemarkkinat, maat tai alueet menestyvät seuraavan vuosikymmenen aikana poikkeuksellisen hyvin. Siksi on erittäin tärkeää, että maantieteellistä hajautusta tehdään sekä riskin että tuoton vuoksi.
Maantieteellisellä hajautuksella pyritään tilanteeseen, jossa yhden maan sijoitusmarkkinan lasku ei vaikuta oleellisesti koko salkkuun tai vaikuttaa salkun tuottoon vain rajoitetusti. Näin pyritään vähentämään sijoituksiin kohdistuvaa riskiä ja varautumaan ennalta-arvaamattomiin tapahtumiin, kuten poliittisiin muutoksiin tai ympäristökatastrofeihin.
POP Maailma -sijoitusrahasto on osakerahasto, joka sijoittaa varansa osakemarkkinoille maailmanlaajuisesti. Rahaston sijoitukset toteutetaan pääasiassa suorina osakesijoituksina suuriin yhtiöihin. Kehittyvien markkinoiden osalta riski on aina suurempi, esimerkiksi poliittinen riski voi toteutua yllättäen.
Hyvä esimerkki sijainnin merkityksestä on koronapandemia. Se on globaali ilmiö, mutta on alueellisesti ja maantieteellisesti kohdellut alueita eri tavoin ja eri aikaan.
POP Pankin sijoitusneuvonnassa maantieteellinen hajautus otetaan aina huomioon.
Suomikin on riski
Suomalaiset sijoittavat mielellään tuttuihin kotimaisiin osakkeisiin. Se on inhimillistä, ja omaa maataan suosivat muutkin ympäri maailmaa.
Kotimaiseen yhtiöön tehty sijoitus ei tunnu niin suurelta riskiltä kuin ulkomaiseen yhtiöön tehty sijoitus. Silti se on vain yhden markkina-alueen sijoitus – ja riski. Historia ei ole riskin eikä tuoton kannalta tae tulevasta, se on hyvä muistaa myös kotimaisissa sijoituksissa.
Hyvässä hajautetussa salkussa on omistuksia eri maanosista: Euroopasta, Aasiasta, Yhdysvalloista. Moni jakaa omistuksia esimerkiksi alueiden markkinapainojen mukaan. Koska ei ole mahdollista tietää, mitkä maat tai maanosat tuottavat tulevaisuudessa parhaiten, on järkevää olla omistuksia useammassa maanosassa.
Yhdysvalloissa on noin puolet maailman osakevarallisuudesta. Sinne sijoittaminen pitää sijoittajan mukana myös suurimpien yritysten kehityksessä. Yhdysvaltojen jättäminen pois salkusta kannattaa tehdä vain hyvin perustellusti.
Voinko hajauttaa itse?
Jos sijoittaminen ei ole päivätyö, hajauttamista ei kannata tehdä itse. Usein on järkevää ulkoistaa päätöksenteko varainhoitajille. Jo pelkästään kotimaisten yhtiöiden seuranta, analysointi sekä osto- ja myyntipäätösten tekeminen vievät paljon aikaa. Vielä hitaampaa ja työläämpää on ulkomaisten yritysten analysointi. Sijoittajan on turha kantaa sijoitussalkussaan riskejä, jotka pystytään tehokkaasti hajauttamaan ratkaisuilla, jotka ovat helppoja käyttää ja ymmärtää. Jos suorat osakesijoitukset ovat Suomen pörssissä, hajautuksen ulkomaille voi tehdä vaivattomasti rahastojen kautta.
POP Pankilla on valmiita ratkaisuja, jotka sijoittavat eri maanosiin ja mantereille. Asiakas voi halutessaan valita tietyn alueen, esimerkiksi Euroopan, Pohjoismaat, Yhdysvallat tai Aasian.
Esimerkiksi POP Pienyhtiöt -sijoitusrahasto on osakerahasto, joka sijoittaa varansa kotimaisiin ja pohjoismaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Rahaston 12 kuukauden tuotto on ollut noin 50 prosenttia. Samaan aikaan POP Aasia on ollut miinuksella ja tuottanut samalla aikavälillä noin 60 prosenttia vähemmän marraskuussa 2021. Pohjoismaiset pienyhtiöt ovat tuottaneet hyvin, kun samaan aikaan Aasia-rahastossa näkyvät muun muassa Kiinan politiikka ja koronapandemian vaikutukset.
Tutut maailmanmerkit kiinnostavat
Suomalaisten osakeomistukset ulkomaisista yrityksistä ovat hiukan kasvattaneet osuuttaan parin viime vuoden aikana. Suomalaiset sijoittavat nyt muun muassa Teslaan, Googleen, Amazoniin, Facebookiin ja Appleen. Brändit ovat tuttuja: niihin sijoittaminen tuo tunteen osallistumisesta. Fortune 500 -listan selaaminen taaksepäin kuitenkin näyttää, että kärkipaikat eivät ole ikuisia. Käynnissä olevat globaalit muutokset vaikuttavat myös sijoittamiseen. Mitkä ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset? Miten toimialojen painotukset muuttuvat ja mitkä toimialat menettävät merkityksensä? Miten vaikuttavat innovaatiot, uudet toimintatavat, luontopääoman merkitys ja erilaiset vastuullisuuskysymykset?
Juuri nyt sijoittajia kiinnostaa, kuinka kauan osakemarkkinoiden nousu voi vielä jatkua. Merkkejä kuplan puhkeamisesta etsitään. On selvää, että pitkään jatkunut nousu katkeaa jossakin vaiheessa. Jos sijoitusaika on pitkä, kymmeniä vuosia, ja sijoittaja pysyy sijoitussuunnitelmassaan nousuista ja laskuista huolimatta, hyvin hajautettu salkku kestää markkinoiden liikkeet.
Sijoituksissa kannattaa pitää kiinni omista tavoitteistaan ja tietää, kuinka paljon kestää arvonvaihteluita. Kokeneen asiantuntijan mielestä sijoittamisen pitäisi olla puuduttavan tylsää. Jännitystä elämään on parempi hakea muualta kuin sijoittamisesta.Tämän artikkelin tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi tai suositukseksi ostaa, myydä tai vaihtaa rahoitusvälineitä. Rahoitusvälineiden arvo ja rahoitusvälineistä saatava tuotto voivat sekä nousta että laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Sijoittamiseen liittyy myös kuluja, jotka voit nähdä tarkemmin kunkin rahoitusvälineen kululaskelmasta.
Teksti: Sirkku Saariaho, artikkeli on julkaistu Koivunlehti 3/2021
Lähteet: POP Pankki Nuutti Härmä ja Ilkka Kauppinen, Suomen pankki, Tilastokeskus, Finanssiala ry.
Tämän artikkelin tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi tai suositukseksi ostaa, myydä tai vaihtaa rahoitusvälineitä. Rahoitusvälineiden arvo ja rahoitusvälineistä saatava tuotto voivat sekä nousta että laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Sijoittamiseen liittyy myös kuluja, jotka voit nähdä tarkemmin kunkin rahoitusvälineen kululaskelmasta.
