Hajukoira Kössi opiskelee syöpäkoiraksi Wise Nose -hajukoirayhdistyksessä Viikissä. Koiran äärimmäisen tarkan hajuaistin ansiosta sairauksia voidaan tulevaisuudessa ehkä tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa.
‒ Kössi löydettiin pentuna Malagan moottoritien varresta kahden muun pennun kanssa. Eivätpä espanjalaiset tienneet, minkälaisen hajukoiran menettivät, kertoo Kössin omistaja ja yhdistyksen toiminnanjohtaja Susanna Paavilainen.
Sekarotuinen Kössi oli aluksi hyvin arka, mutta sopeutui hyvin Paavilaisen perheeseen, jossa oli jo entuudestaan kaksi kultaistanoutajaa ja kissa. Kun Kössi oli vuoden ikäinen, Paavilainen päätti viedä koiran homekoirakoulutukseen. Hän oli itse herkistynyt homeille aiemmassa työpaikassaan ja piti homekoirien koulutusta tärkeänä.
‒ Kössi on luonnostaan hajujen perään ja löysi koulutuksessa heti oman juttunsa. Arasta koirasta tuli oman arvonsa tunteva homekoira. Nyt seitsemänvuotias Kössi on varmasti yksi tarkimmista hajukoiristamme ja erinomainen syöpäkoirakoulutettava, Paavilainen kehuu.
Kössin lisäksi Wise Nose -yhdistyksessä on 18 muuta syöpäkoiraopiskelijaa. Ennen syöpäkoirakoulutuksen alkua jokainen koira on jo valmiiksi koulutettu hajukoira, kuten homekoira. Kössinkin työpäiviin saattaa kuulua paitsi syöpämolekyylien, myös homeiden, luteiden tai rottien haistelua.
‒ Syövän haistelu on sen verran haastavaa, että on hyvä, jos koiralla on pohjalla muuta haistelukoulutusta. Omien nuorten koirieni kanssa olen aloittanut suppilovahveroiden haistelulla, syöpäkoiratutkimuksen johtaja Anna Hielm-Björkman sanoo.
Hielm-Björkman sanoo, että periaatteessa mistä tahansa koirasta voi kouluttaa hajukoiran. Tärkeää on, että koira on perso herkuille tai vaikka jollekin lelulle, jotta kouluttaminen sujuu helpommin.
Haasteena rahoitus
Palkkatyötä syöpäkoiratutkimus ei vielä kummallekaan ole, vaikka yhdistyksen parissa aikaa kuluukin paljon. Hielm-Björkman vetää Helsingin yliopistolla tutkimusryhmää, joka tekee koirien terveyteen liittyvää tutkimusta. Syöpäkoiratutkimukseen Hielm-Björkman tuli mukaan Paavilaisen houkuttelemana syksyllä 2014. Paavilainen taas pyörittää leipätyönään koirahoitolaa.
‒ Rahoitus taitaa olla haasteena vähän kaikessa tutkimustyössä. Etenkin, jos tutkii jotain uutta, sitä pidetään usein niin utopistisena, etteivät rahoittajat lähde kovin helposti mukaan, Hielm-Björkman miettii.
Syöpäkoiratutkimuksen saaman näkyvyyden ansiosta yhdistys on kuitenkin saanut apurahoja, joiden turvin esimerkiksi muutto Viikin tiloihin oli mahdollista. Myös yhteistyökumppanit ovat tärkeitä. Esimerkiksi HUS:in syöpäkeskuksen kanssa tehdään yhteistyötä, jonka ansiosta koirien haisteltavaksi näytteitä, joissa on syöpämolekyylejä. Lisäksi suuri merkitys on lahjoituksilla. Vertailuaineistoakin tarvitaan.
‒ Tarvitsemme ihan kaikenlaisia näytteitä. Erityisesti ihmiset, jotka noudattavat jotakin dieettiä tai joilla on jokin sairaus, kiinnostavat. Haluamme selvittää, mitä kaikkea koira näytteissä oikein haistaa, Hielm-Björkman kertoo.
‒ Koiran hajuaisti on hurjan tarkka. Koira tarvitsee millissä näytettä noin 10 molekyyliä pitoisuutta siinä, missä tarkinkin kone tarvitsee 18 miljoonaa molekyyliä samassa määrässä. Jotain käsitystä antaa, jos ajattelee, että koira pystyy haistamaan veritipan kahden olympiauima-altaan kokoisessa määrässä vettä, Hielm-Björkman kertoo.
‒ Tämä tieto on jopa hieman mutkistanut asioita, sillä ennen ajattelimme, että koira vain löytää molekyylit ja tarkistamme sitten koneella, mitä siellä on, mutta koira löytääkin paljon pienemmät pitoisuudet kuin mitä koneilla voi havaita.
Koiran äärimmäisen tarkan hajuaistin ansiosta sairaudet voidaan tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi koirat voidaan kouluttaa tehtävään suhteellisen edullisesti ja nopeasti. Koulutuksesta saatavan tiedon avulla voidaan myös opettaa koneita tunnistamaan paremmin esimerkiksi juuri syöpämolekyylejä.
Koirilla valtavasti tietoa
Oikeat makupalat on valittu ja virtsanäytteet asetettu paikoilleen. Kössi on valmis antamaan meille pienen näytöksen taidoistaan.
Kössi odottaa ryhdikkäänä omistajansa käskyä hypätä lavalle, johon on asetettu kolme purkkia telineeseen. Kössin tehtävä on löytää purkkien joukosta näyte, jossa on syöpämolekyylejä.
Kun lupa vihdoin heltiää, Kössi hyppää näytepurkkien luo ja alkaa haistella innokkaasti. Hajukoiralla on selvästi hauskaa. Tassun läpsäykset kertovat oikean purkin löytyneen ja Kössi saa palkkion. Sama toistetaan monta kertaa, mutta purkkien paikkoja vaihdellen. Kössi osuu aina oikeaan.
Koiran äärimmäisen tarkan hajuaistin avulla saadaan paljon tietoa. Kun hajukoirien kanssa opitaan kommunikoimaan paremmin, ne voivat kertoa meille löydöksistä paljon nykyisistä enemmän - muutakin kuin, että näytteessä on jotain tai ei ole jotain. Tämä on tutkimuksen suurimpia haasteita.
‒ Koirilla on valtavasti tietoa, jota ne haluavat jakaa meidän kanssamme. Meidän tehtävämme on löytää tiedon jakamiseen keinot, Hielm-Björkman sanoo.
Syöpäkoiratutkimus
- Suomessa syöpäkoiratutkimuksen on käynnistänyt Wise Nose ‒ Suomen hajuerotteluyhdistys, jonka toiminnanjohtaja on Susanna Paavilainen.
- Wise Nose -yhdistys on rekisteröity vuonna 2013.
- Maailmalla vastaavaa tutkimusta tehdään ainakin Yhdysvalloissa, Englannissa, Ruotsissa ja Italiassa.
- Suomen hajuerotteluyhdistys tekee paljon kansainvälistä yhteistyötä muiden maiden kanssa.
- Suomen syöpäkoiratutkimus on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti kärkitasoa.
Teksti: Karoliina Leppinen
