SOS-Lapsikylä tekee arvokasta työtä Suomessa ja muualla maailmassa lasten olojen parantamiseksi. SOS-Lapsikylän toimitusjohtaja Marja Pajulahti on POP Pankkiliiton hallituksen jäsen, vierailimme hänen luonaan kuulemassa SOS-Lapsikylän monipuolisesta toiminnasta.
– Kun aloitin SOS-Lapsikylässä, yllätyin kun kuulin, miten paljon Suomessa on lapsia, joilla asiat ovat kotona huonosti. Eivätkä kaikki apua tarvitsevat perheet edes näy tilastoissa, Pajulahti sanoo.
Suomessa noin 10 prosenttia lapsista on lastensuojelun piirissä. Se tarkoittaa, että noin 100 000 lapsen kotioloista on tehty ilmoitus lastensuojeluun. Vuodesta 1962 Suomessa toiminut SOS-Lapsikylä auttaa kuntien kanssa yhteistyössä näitä lapsia ja tukee perheitä, joilla on haasteita arjen pyörittämisessä.
Varhaiset vuorovaikutussuhteet tärkeitä
– Meidän haasteemme lastensuojelutyössä on, että vaikka lasten kotioloissa havaittaisiinkin ongelmia, kynnys puhua niistä ja puuttua perheen asioihin ulkopuolisena on monelle korkea. Puhe on aina arkaluonteisista asioista, Pajulahti kertoo.
Lapsen emotionaalisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta on tärkeää, että lapsi pääsee muodostamaan tiiviitä vuorovaikutussuhteita toisiin ihmisiin jo ensimmäisestä elinvuodesta lähtien. Siksi erityisesti päiväkodeissa on tärkeää pyrkiä ennakoimaan ongelmia ja puuttua niihin ajoissa.
Varhainen puuttuminen orastaviin ongelmiin mahdollistaa myös perheen tukemisen ennen kuin vaikeudet juurtuvat liian syvälle. Tavoitteena on, että lapsi voi asua turvallisesti oman perheensä kanssa. SOS-Lapsikylässä palveluja ja tukitoimintaa tarjotaan esimerkiksi yksinhuoltajille tai perheille, joilla on taloudellisia haasteita tai puutetta tukiverkostoista.
– Järjestämme esimerkiksi ns. perhekuntoutusta, jossa perhe muuttaa tiloihimme asumaan yleensä noin 3-6 kuukauden ajaksi ja silloin nimensä mukaisesti ”kuntoutetaan” perhettä elämään arkea niin, ettei perhe hajoaisi, Pajulahti kertoo.
– Tätä varhaisempi muoto on ns. tukiperhetoiminta, jossa me koulutamme tavallisen perheen, joka haluaa olla avuksi, ottamaan vastaan viikonlopuksi kerran kuussa lapsen tai nuoren. Tätä apua käyttävät usein esimerkiksi yksinhuoltajat.
Lapsikylissä vertaistuki on lähellä
Kun perheen ongelmat ovat niin vakavia, että lapsi ei pysty enää asumaan omassa kodissaan, lapselle pyritään löytämään aina ensisijaisesti sijaisperhe laitoshoidon sijaan. Ilmoitus sijaisperheen tarpeesta tulee SOS-Lapsikylälle kunnilta, jolloin sopivaa sijaisperhettä aletaan etsiä.
Sijaisvanhemmaksi haluaville järjestetään SOS-Lapsikylässä yleensä noin kolmen kuukauden mittainen koulutus, jonka lisäksi vanhempien taustojen tulee olla kunnossa. Kun sopiva sijaisperhe on löytynyt ja lapsi on muuttanut perheeseen, jokaisen perheen kanssa sovitaan erikseen säännöllisestä seurannasta ja kuulumisten vaihdosta. SOS-Lapsikylä tukee sijaisperheitä esimerkiksi tarjoamalla tilavan asunnon, tukipalveluja, asiantuntija-apua sekä käytännön apua. Lisäksi sijaisperheelle maksetaan kulukorvauksia ja hoitopalkkio.
– SOS-Lapsikylä tarjoaa sijaisperheille mahdollisuuden muuttaa isompaan kotiin, sillä usein sijaisperheissä on monta lasta ja tilaa tarvitaan. Suurin osa sijaisperheistä asuukin meidän kylissämme ja arviolta vain noin 10 prosenttia kauempana, Pajulahti kertoo.
– Kun monta sijaisperhettä asuu toistensa läheisyydessä lapsikylissä, kaikki saavat vertaistukea ja SOS-Lapsikylän tarjoamat palvelut ovat lähellä.
Lasten sijoittaminen on lähtökohtaisesti aina väliaikaista ja lapset pyritään aina palauttamaan biologisten vanhempiensa tai ainakin sukulaistensa luo. Monissa tapauksissa lapset kuitenkin myös aikuistuvat sijaisperheistä. Sijaisvanhemmuudessa on kuitenkin lähes aina kyse pitkäaikaisesta sitoutumisesta.
– Keskimäärin lapset ovat sijaisperheessä kuudesta seitsemään vuotta, Pajulahti kertoo.
– Onnistumisena voidaan pitää hetkeä, jolloin lapsi pääsee palaamaan syntymäperheensä pariin.
SOS-Lapsikylä on toiminut Suomessa vuodesta 1962 ja se on osa kansainvälistä SOS Children´s Villages -järjestöä. SOS-Lapsikylä haluaa edistää lapsiperheiden hyvinvointia Suomessa ja maailmalla. Kansainvälistä toimintaa, kuten katastrofiapua ja kummilapsitoimintaa, SOS-Lapsikylällä on 136 maassa. Suomessa lapsiperheet saavat tilanteen mukaan räätälöityä tukea arjen haasteisiin.
Artikkeli on julkaistu alunperin POP Vakuutuksen Popula verkkojulkaisussa.
