Huijausten varalta on aina syytä olla tarkkaavainen, mutta etenkin nyt kun arki- ja työskentelyrutiinit ovat menneet monen kohdalla uusiksi. Kokosimme oheen tietoa erityyppisistä uhista sekä linkkejä viranomaisten ohjeisiin, kuinka toimia näissä tilanteissa.
Koronapandemia ja poikkeusolot ovat kasvattaneet huijaus- ja petosyritysten määrää sekä Suomessa että maailmalla. Päätään nostavia rikosilmiöitä ovat muun muassa haittaohjelmien piilottamista pandemiaan liittyvään viestintään sekä lisääntyneen etätyöskentelyn myötä tapahtuvia huijausyrityksiä.
Muista olla varovainen klikatessasi linkkejä - etenkin jos ne on lähetetty sinulle sähköpostiin, tekstiviestinä tai some-viestinä. Esimerkiksi POP Pankki viestii sinulle pankkiasioissa verkkopankin Viestit-osion kautta, näissä viesteissä ei ole koskaan linkkejä ulkopuolisille sivuille. Tässä artikkelissa olevat linkit on tarkistettu ja ne vievät viranomaisen antamiin tiedonantoihin.
Erilaisten huijaus- ja petosyritysten "arkkityyppejä"
Poikkeustilanteen ja haavoittuvuuksien hyödyntäminen
- Toimitusjohtaja- tai valelaskuhuijaukset saattavat lisääntyä poikkeuksellisten työpaikka- ja etätyöjärjestelyiden vuoksi.
- Etätyöskentelyn madaltamaa tietoturvaa saatetaan yrittää hyväksikäyttää. Esimerkiksi yrityksen XYZ ”IT-osasto” ottaa yhteyttä ja pyytää asentamaan etähallintaohjelman, jotta työskentely mahdollistuu etänä. Ohjelman avulla rikolliset saavat työntekijän tietokoneen hallintaansa.
- Huijari lähettää viranomaisten tai vakuutusyhtiöiden tai muiden yritysten nimissä pandemiaa koskevia tiedotteita tai viestejä muun muassa tekstiviestein, ja upottaa näihin haittaohjelmia tai troijalaisia ja kaapaten laitteen käyttöönsä.
- Myös muut tietojenkalasteluyritykset sähköpostin liitetiedostoina tai kännykkäsovelluksina kuuluvat rikollisten keinovalikoimiin, joilla pyritään taloudellisen hyödyn tavoitteluun, kuten maksukorttitietojen tai verkkopankkitunnusten kalasteluun.
Humanitaarisiin perusteisiin ja inhimilliseen hätään vetoavat huijaukset ja keräykset
- Huijarit saattavat pyrkiä käyttämään ihmisten auttamisen halua hyväksi ja pyytää lahjoituksia hyväntekeväisyyteen, jolla autetaan poikkeustilasta ja pandemiasta kärsiviä. Myös perinteisiä ”nigerialaiskirjeitä” saattaa esiintyä pandemiaan liittyen.
- Rikolliset saattavat myös rekrytoida ”muuleja” – esimerkiksi esiintymään henkilöinä, jotka tarvitsevat taloudellista tukea – siirtelemään huijauksilla saatuja varoja ja täten piilottamaan varojen rikollisen alkuperän.
- Pandemiaan liittyvän välineistöön (esimerkiksi maskit, desinfiointiaineet) saattaa liittyä toimituspetoksia, eli otetaan maksut suojausvälineistä verkkokaupassa, mutta tuote jää toimittamatta, koska sitä ei ole valmistettu tai aiottu valmistaa.
Sijoitushuijaukset
- Rikolliset saattavat pelotella pandemian aiheuttamilla talousvaikutuksilla (pankit kaatuvat ja pörssikurssit laskevat) ja sen yhteydessä houkutellaan sijoittamaan kruptovaluuttoihin, joita ei todellisuudessa ole olemassakaan, tai muihin pyramidihuijauksiin.
- Huijarit saattavat myös tarjota mahdollisuutta sijoittaa koronavirus-rokotteen tai COVID-19-lääkkeiden kehitystyöhön.
Poliisin, Kyberturvallisuuskeskuksen sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta sekä sosiaalisen median kanavista saa tietoa ajankohtaisista huijausyritystapauksista. Myös POP Pankin Huijausyritykset-sivulla on koottu tietoa erilaisista yrityksistä.