POP Pankin Kansalaissuhdannebarometrin ennakkoinfosta selviää, että naistyöllisten määrä laski koronan seurauksena miehiä enemmän. Vaikka työllisyys on yleisesti noussut verrattain hyvin keväästä, on naisten työllisyys palautunut huomattavasti miehiä hitaammin. Naisten työllistymistä painaa erityisesti palvelualojen heikko tilanne, sillä suomalainen kulutusrakenne on muuttumassa palveluiden kustannuksella tavarapainotteiseksi.
Suomen työttömyysaste on pysytellyt hieman yli POP Pankin ennustamassa 8 prosentissa. Viime vuoteen verrattuna työttömyysaste on noussut kolmannella neljänneksellä lähes kaikissa maakunnissa lukuun ottamatta Kainuuta, Pohjois-Savoa ja Keski-Pohjanmaata.
Kainuussa työttömyysaste on jopa laskenut useamman prosenttiyksikön viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Eniten työttömyys on noussut Pohjois-Karjalassa.
Keväällä työllisyys laski kausitasoitettuna viime vuodesta noin kolme prosenttia. Tuolloin naisten työllisyyden lasku oli hieman suurempi kuin miesten, mutta ero oli edelleen suhteellisen pieni. Kesällä ja syksyllä miesten työllisyyden palautuminen nopeutui ja lokakuussa miesten työllisyys oli enää 0,6 prosenttia viimevuotista alemmalla tasolla. Naisten työllisyys sen sijaan oli edelleen 2,5 prosenttia alempana.
Liikevaihtovertailussa miespainotteiset toimialat, kuten rakentaminen ja teollisuus, ovat kärsineet vähiten koronan vaikutuksista. Naisia työllistävien alojen elpymistä painaa edelleen ensimmäisen ja nyt toisen aallon mukanaan tuomat rajoitteet.
– Naisten työllisyyden hidas kehittyminen on huolestuttavaa, mutta ei yllättävää, kun katsoo kulutusrakenteen muutosta. Naisten työllisyyden kannalta on ratkaisevaa, koska koronarajoitusten suitsemia palveluita uskalletaan ja voidaan taas kuluttaa. Tilanne on hyvä tunnistaa ja naisten mahdollisesta velkaantumisen ehkäisemisestä, ammattitaidosta ja työkyvystä on tärkeä huolehtia erilaisin keinoin, toteaa POP Pankin johtaja Timo Hulkko.
Tulot laskussa, kulutus nousussa
Tulonmenetykset ovat kohdistuneet yleisellä tasolla lomautettujen ja työttömien lisäksi moniin yrittäjiin. Julkiset tuet ovat paikanneet palkkatulojen menetyksiä ja pitäneet yllä kotitalouksien ostovoimaa. Jo aiemmin sovitut palkankorotukset ajoittuvat pääosin ensi vuoteen. Kuluttajat ovat reagoineet yleiseen tilanteeseen lisäämällä säästämistään.
Koronaepidemia on vähentänyt kulutusta yleisessä tarkastelussa merkittävästi vuoden aikana, vaikkakin kulutus on piristynyt loppuvuotta kohden. Muun muassa liikenteen, matkailun, kulttuurin ja muiden palvelujen kulutus on vähentynyt.
Sen sijaan välttämättömyyksiin, kuten asumiseen ja elintarvikkeiden kulutukseen koronakriisillä ei ole ollut laskevaa vaikutusta. Vuoden kolmannella neljänneksellä kestokulutustavaroiden, eli esimerkiksi autojen ja huonekalujen, kulutus kasvoi viime vuodesta lähes kuusi prosenttia.
- Kuluttajahinnat jopa laskivat keväällä öljyn hinnan romahdettua. Hintojen nousu on kuitenkin hiipunut lähes kaikissa tuoteryhmissä, koska kulutus on ollut heikkoa. Poikkeuksena on ollut ruuan hinta, joka on tänä vuonna noussut selvästi yleistä inflaatiota nopeammin, vaikkakin Suomessa nousu on muihin euromaihin nähden ollut maltillista. Asuntokauppa kävi kohtuullisen vilkkaasti. Tämä selittyy osittain sillä, että suomalaisten kiinnostus sijoittamiseen ja säästämiseen on ollut historiallisen korkealla ja ainakaan vielä korkojen nousua ei ole näköpiirissä. Nykyisiin koteihin satsaaminen näkyy kulutuksessa ja trendi jatkunee arviomme mukaan lähitulevaisuudessa, summaa Hulkko.
POP Pankki julkaisee vuoden toisen Kansalaissuhdannebarometrinsä 28.12.2020.