Korona vaikutti suomalaisten kodin vaihtamiseen yllättävän vähän, sillä muuttoja oli suurin piirtein saman verran kuin aikaisemminkin. Muuttojen suuntaan sen sijaan korona vaikutti varsin paljon, mikä näkyy alueiden väestön muutoksessa selvästi. Pääkaupunkiseudun väestönkasvu noin puolittui ja pääkaupunkiseudun kehyskuntien väestön kasvu puolestaan nopeutui selvästi. Suurin muutos tapahtui kuitenkin maaseutualueilla, joissa väestön määrän väheneminen hidastui selvästi.
Maan sisäinen muuttoliike poikkesi korona-aikana selvästi aiemmasta. Helsinki oli vuonna 2020 muuttotappiokunta ja myös koko pääkaupunkiseudun nettomuutto oli hieman negatiivinen, kun edellisvuonna pääkaupunkiseudun muuttovoitto oli vielä yli 7400 henkeä.
Muuttaminen Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle ei kuitenkaan vähentynyt viime vuonna. Poismuutto sen sijaan kasvoi selvästi. Myöskään perinteisiltä muuttotappioalueilta pois muuttaminen ei juuri vähentynyt. Tulomuutto niille sen sijaan lisääntyi, erityisesti maaseutukuntiin. Myös pääkaupunkiseudun kehyskuntiin muuttaminen lisääntyi selvästi,vaikkakin niistä myös muutettiin pois aiempaa enemmän.
Kuvassa näkyy, miten pk-seudun asukasmäärä on laskussa viimeisen pari vuoden aikana ja kuinka kaupunkimaisten kuntien, taajaan asuttujen kuntien ja maaseutumaisten kuntien määrät ovat vastaavasti lähteneet nousuun. Muiden yliopistokaupunkien asukasmäärässä ei juurikaan ole ollut muutoksia.
Selvimmin muutos näkyy parhaassa työiässä olevien 30–44-vuotiaiden muutossa, joiden lähtömuutto pääkaupunkiseudulta lisääntyi selvästi. Heidän muuttonsa suuntautuivat ennen muuta pääkaupunkiseudun kehyskuntiin.
Muuttamisessa tapahtunut muutos näkyy myös asuntomarkkinoilla. Kysyntä on kasvanut isompien asuntojen osalta ja erityisesti omakotitalojen kauppa on vilkastunut selvästi. Asuntomarkkinat myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella ovat piristyneet aiemmasta. Tästä huolimatta hinnat nousevat edelleen nopeimmin pääkaupunkiseudulla ja keskuksissa. Vaikka pääkaupunkiseutu ei enää, ainakaan väliaikaisesti, ole muuttovoittoalue, kasvaa väestö siellä edelleen vahvasti.
Muutos voi jäädä lyhytaikaiseksi, kun koronan jälkeen palataan normaaliin. Toisaalta osa muutoksesta voi jäädä myös pysyväksi. Etätyön lisääntymisellä on oma vaikutuksensa, mutta suurempi vaikutus voi kuitenkin olla työmarkkinoiden muutoksella ylipäätään. Maaseutukunnat eivät enää ole korkean työttömyyden kuntia, vaan päinvastoin. Suurimmalla osalla maaseutua työttömyysaste on keskuksia matalampi ja työvoimasta on pulaa.
Myös koronasta toivuttaessa työpaikkojen määrä on lisääntynyt Uudenmaan ulkopuolella nopeammin kuin Uudellamaalla. Jo huhtikuussa avoimia työpaikkoja oli koko maassa suurin piirtein saman verran kuin ennen koronaa, ja Uudenmaan ulkopuolella jo selvästi enemmän.
Tutustu POP Pankin valtakunnalliseen kyselyy etätyön vaikutuksista asumiseen