Asumisen hinta karkaa käsistä pääkaupunkiseudulla
POP Pankkiliitto selvitti pidemmän aikavälin (1975-2015) asumisen hintaa suhteessa tulokehitykseen ja muuhun kulutukseen:
Asuntojen hinta on koko maan tasolla seurannut tulokehitystä
Asuntojen hinta on kehittynyt viimeisen 40 vuoden ajan samaa tahtia ansiotasoindeksin kanssa. Asunnot ovat olleet pitkällä aikavälillä keskimäärin saman hintaisia suhteessa tuloihin. Asuntojen hintojen nousutahdissa on vain kaksi selvää poikkeusta: 80-luvun lopun ”kulutusjuhlat”, jolloin asuntojen hinnat nousivat poikkeuksellisen nopeasti ja sitä seurannut 90-luvun lama, jolloin asuntojen hinnat puolestaan romahtivat.
Kotitalouksien perustarpeiden, ruuan ja asumisen, osuus on yhteenlaskettuna pysynyt hyvin vakiona lähellä 40 %:n tasoa kulutusmenoista aina vuodesta 1975 tähän päivään asti. 1980-luvun kulutusjuhlan aikana perustarpeiden osuus kulutusmenoista laski hieman, mutta 1990-luvun lamassa taso palasi jälleen lähelle 40 %.
Ruoan ja asumisen osuudet kulutuksesta kääntyneet päälaelleen
Vaikka kotitalouksien perustarpeisiin kuluva osuus kulutusmenoista on säilynyt suhteellisen vakaana, on ruokaan ja asumiseen käytetty kulutus kääntynyt päälaelleen vuosien aikana. Kun vuonna 1975 elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista oli yli 20 % ja asumisen noin 18 %, niin vuonna 2016 asuminen vei jo lähes 30 % kaikesta kulutuksesta ja elintarvikkeiden osuus oli lähes puolittunut 10 %:n tasolle.
Pääkaupunkiseudulla asumisen hinta karkaa käsistä
Kysyntä ja muutokset asuntolainoituksessa siivittäneet hurjaa hintakehitystä pk-seudulla
Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnannousun kiihdyttäjänä ovat toimineet myös uusien asunto-osakeyhtiöiden kasvaneet yhtiölainamäärät, jotka ovat alentaneet tarvittavaa oman rahoitusosuuden määrää. Lisäksi asuntosijoittaminen on houkutellut poikkeuksellisen alhaisen korkotason olosuhteissa ja lisännyt kysyntää pienistä asunnoista – myös vuokratukijärjestelmän tukiessa vuokratasoa.