”Älymaataloudessa asiat etenevät kovalla vauhdilla”, toteaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin johtava tutkija Hannu Haapala. Älymaatalous puhututtaa kesäkuussa Saarijärvellä JAMKin järjestämässä AgriVenture-tapahtumassa, jonka tavoitteena on vauhdittaa kestävien teknologioiden käyttöönottoa ruokaketjussa.
Hannu Haapala johtaa JAMKin Biotalousinstituutin älymaatalouden soveltavan tutkimuksen tiimiä. Tiimin tehtävänä on kokeilla, tutkia ja testata käytännössä erilaisia älymaatalouden teknologioita.
”Teemme yhteistyötä erilaisten yritysten ja organisaatioiden kanssa. Keskitymme markkinoille tulossa olevien tuotteiden ja palvelujen tutkimiseen ja testaamiseen. Esimerkiksi peltopuolella olemme testanneet automaattista navigaatiota ja miten sen avulla peltoa voidaan viljellä siten, ettei ajeta turhia kilometrejä ja että pelto tulee viljeltyä järkevällä tavalla”, kuvailee Haapala tiiminsä roolia.
Hannu Haapala johtaa JAMKin Biotalousinstituutin älymaatalouden soveltavan tutkimuksen tiimiä, joka myös vastaa AgriVenture-tapahtuman järjestämisestä.
Älymaatalous pohjautuu Haapalan mukaan ajatukseen täsmäviljelystä. Sen toteutus ja toiminta perustuvat mitattuun dataan, jotta tiedetään tarkalleen, mitä kannattaa milloinkin tehdä. Samalla se linkittyy kestävään ruokatuotantoon.
”Älymaatalouden avulla voidaan huolehtia siitä, että esimerkiksi kemikaaleja ja lannoitteita annostellaan juuri sopiva määrä ja ettei ajeta turhaan. Kestävään ruokatuotantoon liittyy aina ympäristön lisäksi talous. Kestävä älymaatalous säästää myös rahaa.”
Kun tutkijalta kysyy AgriVenture-tapahtuman kynnyksellä älymaatalouden trendeistä, sanoo hän listan olevan pitkä.
”Älymaataloudessa tapahtuu paljon tällä hetkellä. Esimerkiksi Euroopan laajuinen päätös maatalouden data-avaruuden käyttöönottamisesta avaa paljon uusia mahdollisuuksia. Samaan aikaan reilu datatalous on mielenkiintoinen aihe eli että, miten tuotettua dataa saa käyttää niin, että siitä on hyötyä yritykselle ja myös datan tuottaneelle viljelijälle.”
Toimitusjohtaja Tuija Riikonen on AgriVenturessa puhumassa siitä, miten rahoittaja näkee yrityksen vastuullisuuden nyt ja lähitulevaisuudessa. Hän on yksi tapahtumassa mukana olevista POP Pankin edustajista.
”POP Pankki on mielenkiinnolla mukana AgriVenturessa. Data tarjoaa tärkeän pohjan kaiken liiketoiminnan suunnitteluun ja ohjaukseen. Kestävän rahoituksen näkökulmasta todennetun tiedon älymaatalous ja sen innovaatiot ovat monella tapaa kiinnostava maatalouden suuntaus”, toteaa Tuija Riikonen.
Entä miten Suomi voi hyötyä älymaataloudesta?
”Suomessa on keskimääräistä korkeampi maatalouden osaamis- ja koulutustaso, lisäksi täällä on muuta älymaatalouteen liittyvää osaamista. Siksi Suomea pidetään houkuttelevana tuotekehitys- ja laboratoriomaana. Kansainvälisestä näkökulmasta Suomella on mahdollisuudet hyötyä tästä edelläkävijäasemastaan.”
”Suomen sisällä älymaatalous hyödyttää esimerkiksi ruoan jäljitettävyyttä, kun datan avulla voidaan hyvinkin tarkalla tasolla seurata ja todentaa, miten ruoka on tuotettu. Lisäksi talousnäkökulmasta maatalouden data-avaruus antaa pienemmillekin yrityksille mahdollisuuden luoda ketterästi uutta liiketoimintaa yhdistelemällä erilaisia tietolähteitä. Edelleen liiketoiminnan näkökulmasta älymaatalous voi tarjota dataperusteista tietoa siitä, millainen tuotto- tai vakuusarvo maatilalla on.”
”Olemme järjestäneet ennen AgriVenturea samalla teemalla yrityksiä ja kehittäjiä yhdistäviä varsin onnistuneita hackathon-tapahtumia. Tavoitteenamme on luoda AgriVenturesta oma säännöllinen tapahtuma, joka tuo yhteen ruokatuotannon ja älymaatalouden veturiyritykset, startup- ja scale up -yritykset, kehittäjät ja toimialasta kiinnostuneet sijoittajat, sekä koulutusorganisaatiot ja alkutuottajat”, kertoo Hannu Haapala.