Some-kyselymme ja etäTET-viikolla nuorille tekemämme kyselyn mukaan moni on auttanut läheistä tai ystävää digiasioissa. Digiopastaminen onkin tärkeä kansalaistaito ja täydentää pankkien, vakuutusyhtiöiden sekä muun muassa kaupunkien, kirjastojen ja yhdistysten tarjoamaa digineuvontaa. Erityisesti pankkiasiointiin liittyvässä opastamisessa on hyvä ottaa huomioon nämä asiat:
Peruspankkipalvelut, kuten perusmaksutili, maksuvälineet ja verkkopankkitunnukset, mahdollistavat sujuvan elämän nyky-yhteiskunnassa. Tästä syystä monet ovat kiinnostuneita siitä, mitä pankit ovat tehneet asiakkaiden varojen ja palveluiden turvaamiseksi paitsi normaalioloissa, myös mahdollisissa poikkeustilanteissa. Avaan tässä blogissa hieman kyberturvallisuuden näkökulmasta eri skenaarioita, miten pankit ovat varautuneet niihin sekä miten jokainen meistä voi varautua mahdollisiin häiriötilanteisiin.
Salasana toimii monen käyttämämme palvelun ”portinvartijana”. Tästä syystä salasanat ovat myös vuosikymmeniä olleet kalastelun kohteena. Salasanan ohella monissa järjestelmissä on tänä päivänä otettu käyttöön monivaiheinen tunnistautuminen, joka salasanan lisäksi käyttää jotain toista tunnistautumistapaa, kuten tekstiviestitse toimitettavaa varmistuskoodia. Facebook, Instagram, Twitter, Google, Microsoft ja monet muut tukevat jo monivaiheista tunnistautumista, joten jos haluat turvata tilisi paremmin, ota tämä käyttöön heti.
Moni miettii mobiilipankkia käyttäessä sen turvallisuutta. Voiko puhelimella kirjautuminen olla yhtä turvallista kuin verkkopankin käyttäminen vaikkapa läppärillä?
Pankeilla on lakiin perustuva velvollisuus tuntea ja tunnistaa asiakkaansa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pankkien on kerättävä ja kirjattava tietoja asiakkaistaan säännöllisesti sekä todennettava asiakkaan henkilöllisyys.
Yhä useammalla on käytössään älylaitteita, joihin ladataan palveluita ja sovelluksia ja jotka vaativat kirjautumisen valmistajan käyttöjärjestelmän pilvipalveluun.