Osuustoiminnasta oppia - harva nuori tietää arvojensa toteutuvan osuustoiminnassa
Olin osallistujana Pellervon Aamussa 18.5.2021 ja siihen valmistautuessani pohdin tapahtuman aihetta – miten nuoret saadaan mukaan osuustoimintaan. Melko harva nuori tunnistaa osuustoimintaa yritystoimintana ja toisaalta hahmottaa käyttämänsä pankin tai kaupan palvelun osuustoiminnaksi. Miksi näin?
Ensimmäisenä tulee mieleen se, mistä asiakaan kokema arvo osuustoimintamallissa muodostuu ja olemmeko siinä yhteydessä onnistuneet tuomaan osuustoimintaa nuorelle mielenkiintoisella tavalla esille. Olemmeko vain tarjonneet mallin ja luottaneet siihen, että osuustoiminta on asiakkaallemme itsestään selvyys? Koska harva tunnistaa ja tiedostaa osuustoiminnan yritystoiminnaksi, voidaan todeta, että voisimme kertoa osuustoiminnasta paremmin. Mutta miten?
Liiketoiminnassa esille nousevina arvoina ovat vastuullisuus ja läpinäkyvyys, yhteisöllisyys, jaettu hyöty ja jaettu valta. Jos pohdimme osuustoiminnan lähtökohtia ovat nämä arvot juuri niitä, joista osuustoiminta on lähtenyt liikkeelle. Osuustoiminta on itseasiassa syntynyt yhteisöllisyydestä ja hyödyn jakamisesta. Osuustoiminnan alkujuurilla on kannettu vastuuta kyläyhteisön menestymisestä, läpinäkyvyyttä on syntynyt ja valtaa jaettu osuustoiminnan alkujuurilla ennennäkemättömällä tavalla keräämällä osuustoiminnallisen liiketoiminnan päättäjät osuuskunnan jäsenistä. Mitä meiltä on unohtunut tässä reilun 100 vuoden aikana?
Verkostot ja verkostomainen toiminta, asiantuntijuuden ja osaamisen jakaminen, kaikki tämä on lähtökohtaisesti toteutettavissa osuustoiminnassa. Resurssien monipuoliseen jakamiseen osuuskuntamallissa on jo hyvät edellytykset. Osuustoiminnan rakenteita ja toimintaa tulee muovata dynaamisesti palvelemaan muuttuvia tarpeita – kuten muissakin yritystoimintamalleissa. Mielestäni osuuskuntamallin yhteisöllisyyden kokemus ja sen tarjoamat lisäarvon kokemukset kaipaavat ennen kaikkea sähköistämistä. Tässä osuustoiminnassa voitaisiin ottaa oppia siitä, miten asioita tehdään ja toimintaa tehdään kaikille näkyväksi alustatalousajattelua hyödyntävissä organisaatioissa.
Abstraktin verkkomaailman mahdollisuus vaikuttaa laajasti sekä mahdollisuus tehdä konkreettisia asioita saa nuoret innostumaan ja osallistumaan. Johtamiskäytänteiden modernisointi lisää osallisuutta sekä läpinäkyvyyttä. Hyvän hallintotavan ja eri roolien mukainen toiminta kasvattaa luottamusta ja luo edelleen hyvät raamit johtamiskulttuurin modernisoinnille. Osuuskuntatoimintamalli vastaa monilta osin nuorten arvoihin, haasteena on saada nuoret tietoiseksi sen tarjoamista mahdollisuuksista. Meillä on fiksuja ajattelevia nuoria, toivottavasti saamme heitä entistä enemmän mukaan tuomaan uutta ajattelua ja virtaa osuustoimintaan, sen kehittämiseen sekä onnistumisista viestimiseen.
Katso Pellervon Aamun -tallenne aiheesta nuoret mukaan osuuskuntatoimintaan
Soile Pusa, toimitusjohtaja, POP Pankki Järvi-Suomi