Ruokaa Pohjois-Savoon, käsidesiä Pohjanmaalle – tutkimus suomalaisten käyttäytymistapojen muuttumisesta tuo esiin ikä- ja alue-eroja
POP Pankki selvitti IROResearchin kanssa, miten koronatilanne on vaikuttanut suomalaisten käyttäytymiseen. Merkittävimmät muutokset suomalaisten arjessa oli kättelystä luopuminen (68 prosenttia vastaajista), kodin ulkopuolelle suuntautuvien tapaamisten ja asioimisen vähentäminen (65 prosenttia) sekä matkasuunnitelmien muuttaminen (36 prosenttia vastaajista). Vaikka poikkeustilanne on näkynyt rajuinakin liikkeinä finanssimarkkinoilla, vastaajista 7 prosenttia oli muuttanut osake- tai rahastosuunnitelmiaan. Joka yhdeksäs (12 prosenttia) ei ollut muuttanut tapojaan lainkaan. Asuinalueissa on jonkin verran käyttäytymiseroja. Kyselytutkimus tehtiin 16.–23.3.2020, vastaajia oli 1000.
Koronaan varautuminen erilaisilla hankinnoilla ja suunnitelmilla
Kolmasosa (33 prosenttia) kyselyyn vastaajista oli hankkinut elintarvikkeita karanteenin varalta. Vajaa kolmannes vastaajista (27 prosenttia) oli hankkinut kotiinsa käsidesin, ja vain 4 prosenttia oli hankkinut hengityssuojaimen. Naiset olivat hankkineet elintarvikkeita jonkin verran miehiä aktiivisemmin (38 % vs. 27 %, koko otos 33%).
Ikäryhmistä ruuhkavuosilaisiksikin kutsutut 35–44-vuotiaat ovat varautuneet tilanteeseen hieman muita enemmän elintarvike- ja hengityssuojaostoin (37 % vs. koko otos 33 %, hengityssuojat 6 % vs. 4 % koko otos), joskin he ovat hankkineet käsidesejä huomattavasti keskimääräistä vähemmän (18 % vs. koko otos 27 %). Hankintojen osalta vähiten varautuneempia ovat 18–24-vuotiaat nuoret aikuiset. Kyselyn perusteella käsidesisuurkuluttajat löytyvät yli 65-vuotiaista.
Nuoria aikuisia ja yli 65-vuotiaita yhdistää ulkopuolisista tapaamisista luopuminen samassa suhteessa. 70 prosenttia nuorista aikuisista ja 69 prosenttia yli 65-vuotiaista ovat siirtyneet hoitamaan tapaamisia puhelimitse ja verkon yli, koko otoksen ollessa 65 prosenttia. Vähiten asioinnista luopuneita löytyy 55–64-vuotiasta (59 %).
Nuoret eivät ole luopuneet suunnitelmistaan matkustaa ulkomaille koronan vuoksi (29 % vs. koko otos 36 %). Sen sijaan he ovat aktiivisemmin muuttaneet osake- tai rahastosuunnitelmiaan (13 % vs. koko otos 7%).
Ruokaa Pohjois-Savoon, käsidesiä Pohjanmaalle
Pohjoissavolaiset ja keskisuomalaiset ovat reagoineet poikkeustilanteeseen ruokakaapeillaan (elintarvikehankinnat 43 % ja 44 % vs. koko otos 33 %). Uskoa kauppojen kykyyn vastata tilanteeseen löytyy Kymenlaaksosta ja Pohjanmaalta, missä elintarvikehankinnat ovat olleet maltillisia (21 % ja 20 %). Käsidesiä pohjalaiskoteihin on hankittu muuhun maahan nähden merkittävästi enemmän (52 % vs. koko otos 27%).
Kodin ulkopuolisia tapaamisia ja asioiden hoitoa on vähennetty eniten Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Uudellamaalla (73–71 % vs. koko otos 65 %). Vähiten tapaamisia on vähennetty Lapissa (43 %). Uudellamaalla sekä Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa on laitettu erityisesti ulkomaille tehtävät matkasuunnitelmat uusiksi (43–41 % vs. koko otos 36 %). Sen sijaan Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä reissuaikeisiin ei ole juuri kajottu (vain 18–15 % ovat muuttaneet matkustussuunnitelmiaan).
Pohjanmaalla eletään maailmantalouden pulssilla, mikä heijastuu osake- ja rahastosuunnitelmien muutoksina. Pohjanmaalla suunnitelmiaan muuttaneita on 29 prosenttia maan keskiarvon ollessa 7 prosenttia. Satakuntalaisvastaajat ovat pysyneet poikkeustilannetta edeltävissä osake- ja rahastoaikeissaan, muutoksia ei kirjattu alueelle kyselytutkimuksessa lainkaan.
– Suosittelimme asiakkaillemme sähköistä pankkiasiointia hieman ennen kuin hallitus antoi poikkeustilannelinjauksensa. Asiakkaat ovatkin kiitettävästi löytäneet uudet asiointitavat pankkien asiantuntijoiden kanssa. Tämä heijastuu tämän tutkimuksen lukuihin ihmisten kotiin jäämisen osalta. Digitalisaatio on viety pitkälle pankkien palvelutarjoomassa, tässä mielessä asioinnin painottuminen verkkoon on ollut sujuvaa, summaa reilun 70 konttoria kattavan POP Pankin liiketoimintajohtaja Jaakko Pulli.
– On mielenkiintoista nähdä, miten vastaajien matkasuunnitelmien muutokset realisoituvat esimerkiksi kotimaan matkailussa liikkumisrajoitteiden helpottaessa. Osake- ja rahastosuunnitelmiin reagoiminen nuorten aikuisten ikäryhmässä on ymmärrettävää, heidän keskuudessa osakkeet ja rahastot ovat olleet ilmiönä nousussa erityisesti muutaman viimeisen vuoden aikana, samoin aktiivisuus, kun haetaan omaan talouteen istuvaa tapaa sijoittaa. Alueellisia eroja sen sijaan olisi mielenkiintoista tutkia enemmän. Vaikka finanssimarkkinoilla eletään mielenkiintoisia aikoja, maltti on valttia -periaate toteutuu suomalaisissa kotitalouksissa tämän tutkimuksen perusteella, Pulli sanoo.