Suomen talous pääsee ensi vuonna tämänvuotisia käynnistysyrityksiä parempaan kasvuun. Elvytystoimien purevuus, koronarokotteen saatavuus, Suomen viennin elpyminen sekä kulutuspaineiden purkautuminen vaikuttavat viriämisen tahtiin. Osalla toimialoista, kuten matkailussa, voidaan nähdä nopeitakin muutosliikkeitä. Valtioiden nopea velkaantuminen lisää edelleen riskiä epävakaasta talouskehityksestä.
Kansalliset elvytystoimet ovat pitäneet investointien laskun varsin pienenä. Myös asuntorakentaminen on pitänyt pintansa varsin hyvin. Sen sijaan Suomen viennin elpymiseen vaikuttaa muun muassa se, miten hyvin tehtaitaan sulkenut metsäteollisuus pystyy vastaamaan virkoavaan kysyntään.
Lyhyet korot ovat laskeneet historiallisen matalalle. Talouden elpyminen nostaa korkoja aikanaan, mutta vielä korkojen nousua ei ole näköpiirissä. Kaiken kaikkiaan Suomi selviää tänä vuonna pienemmällä talouden supistumisella kuin useimmat länsimaat. POP Pankki ennustaa, että BKT kasvaa ensi vuonna 2,5 prosenttia.
Hinnoissa voidaan nähdä nopeitakin muutoksia
Kotitaloudet ovat reagoineet koronatilanteeseen säästämällä ja muuttamalla kulutustaan. Välttämättömyyksistä, kuten asumisesta ja ruuasta, ei ole tingitty. Myös kestohyödykkeiden kulutus on kasvanut palveluiden kustannuksella. Suuntaus on näkynyt palvelualojen ja etenkin naisten ja nuorten työllisyystilanteessa. Palvelujen kulutus kasvaa selvästi rajoitusten poistuessa.
Palkansaajien ostovoiman kasvu on noin prosentin tuntumassa viime vuoden tapaan sekä tänä että ensi vuonna. Eläkkeiden ostovoima on hyötynyt hintojen vaisusta noususta. Vuonna 2021 eläkkeensaajien reaalitulot laskevat, kun työeläkkeiden nousu on enää vain puoli prosenttia ja hinnat ovat kasvussa.
Keskimäärin hinnat nousevat tänä vuonna vain hitusen viime vuodesta eli noin 0,3 prosenttia. Ensi vuonna hinnat nousevat ripeämmin, mutta kuitenkin alle prosentin. Vuonna 2021 voidaan todistaa hyvinkin nopeita muutoksia eri toimialoilla. Esimerkiksi öljyn, bensan ja matkailupalvelujen hinnat voivat nousta hetkellisesti nopeastikin jos kuluttajat lähtevät toteuttamaan tältä vuodelta siirtyneitä lomasuunnitelmiaan.
Korona puri yrittäjiä vaihtelevasti
Monien yrittäjien ansiot ovat pienentyneet merkittävästi koronan seurauksena, mutta julkiset tuet ovat auttaneet kompensoimaan osaa tulojen menetyksistä. Konkurssien osalta koronan vaikutukset realisoituvat viiveellä painottuen ensi vuoden puolelle.
Maatalouden yrittäjätulo kääntyi tänä vuonna nousuun. Nousu johtui pääasiassa panosten hintojen merkittävästä laskusta. Yrittäjätuloa veti ylöspäin myös sianlihan ja maidon tuotannon sekä hintojen kääntyminen nousuun. Toisaalta viljasektorin tulot pienentyivät merkittävästi. Koko sektorin tulojen kasvusta huolimatta tilojen välillä on suuria eroja. Siinä missä jollain tilalla oli poikkeuksellisen hyvä vuosi, toisella tilalla tulot saattoivat romahtaa. Ensi vuonna kustannukset normalisoituvat ja yrittäjätulo kääntyy jälleen laskuun.
Riski epävakaasta talouskehityksestä säilyy
Ensi vuosi on kaikesta huolimatta orastavan toipumisen vuosi. Alkuvuoden kehitys näyttää vielä heikolta, talous kasvaa kuitenkin ensi vuonna noin 2,5 prosenttia. Kasvun viriämiseen vaikuttaa osaltaan se, että laajaa rokotesuojaa voi joutua odottamaan pitkälle kevääseen. Työllisyystilanne heijastaa talouden kasvuvauhtia ja POP Pankki ennustaa, että työttömyysaste on ensi vuonna 7,7 prosenttia.
Orastavasta kasvusta huolimatta koronakriisin pitkittymisestä jäänee pidempiaikaisia ongelmia talouteen. Valtioiden nopea velkaantuminen lisää riskiä epävakaasta talouskehityksestä.
”Ennusteet ovat Suomen BKT:n osalta aika yhteneväisiä. Tämä selittyy sillä, että tämän vuoden jyrkän laskun jälkeen nousun uskotaan korjautuvan voimakkaastikin. Tautitilanteen kehitys ja rokotteiden saatavuus määrittelevät pitkälle kasvun vauhdin. Konkurssimäärien kehittyminen on varmasti yksi mitä seurattaneen alkuvuodesta. Työllisyys korjaantunee tästä vuodesta, etenkin seuraelämän ja palvelualan päästessä jälleen vauhtiin. Joillakin aloilla saatetaan nähdä jopa hintapyrähdyksiä kysyntäpatoutumien purkautuessa. Nähtäväksi jää, miten yritykset pystyvät hyödyntämään korona-aikana löydettyjä uusia toiminta- ja businessmalleja”, sanoo Timo Hulkko, johtaja, POP Pankki.
POP Pankki julkistaa Kansalaissuhdannebarometrinsa kaksi kertaa vuodessa. Nyt julkaistu ennuste on järjestyksessä kahdeksastoista.
Lue Kansalaissuhdanne-ennuste 2/2020 kokonaisuudessaan